sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Plaaahhh


Tuli tummia pilviä Bambon juhlien ylle. Me ollaan koko bändi räkätaudissa ja bileet peruttiin. Pidetään ne sitten myöhemmin. Mutta ei surkutella, huonomminkin voisi asiat olla. Nytpä on hyvä syy loikoilla ja ehkäpä napsia vähän synttäriherkkuja.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Bambon vuosi

Bambo 2 vkoa

2 kk


4 kk

6 kk

8 kk

9 kk
  
10 kk

11 kk

Meidän rakas Bambomme täyttää tänään 1 vuotta. Onnea Kulta ja kiitos, ihana vuosi!


torstai 28. lokakuuta 2010

Lappusia




Viikonloppuna juhlitaan. Bambo nimittäin täyttää huomenna 1 vuotta! Bilevalmistelujen kanssa on ollut vähän niin ja näin. Ei ole äidillä ollut juuri vapaahetkeä mitä nyt jumpalla olen piipahtanut. Pätkä taisi ottaa nokkiinsa maanantaisesta neuvolareissusta ja on tankannut kaksi päivää KOKO AJAN. Miten voi niin pieneen ihmiseen mahtua niin paljon maitoa?

Jotain on kuitenkin saatu aikaiseksi. Bambolle on pitänyt jo pitkään tehdä isompia ruokalappuja, kun ne aiemmin tehdyt on jo auttamattomasti liian pieniä. Ison Ompun Marimekossa oli viime viikonloppuna kankaat -15%, joten ostin pätkän vahakangasta ja värkkäsin pari lappusta. Kelpaa sitten synttärisankarin kahvitella vieraiden kanssa.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Arki alkoi


Nyt on isyyslomat vietetty tältä erää ja me jäätiin poikien kanssa kolmistaan kotiin. Joku on sanonut, että on hyvä jos lapset nukkuvat samaan aikaan. Tällä lyhyellä kokemuksella voin sanoa, että näin on. Huono juttu tosin on jos he heräävät samaan aikaan! Meidän pojat tuntuvat heräävän AINA samalla hetkellä. Herättyään kummankin pitää saada syliä, ruokaa ja kaikki huomio maailmassa. Samalla Bambo on vielä pidettävä näppeineen tarpeeksi kaukana Pätkästä vaikka samassa sylissä ovatkin. Ja Pätkällä on tietty tissi tai pullo suussa. Tässä on saanut taipua uskomattomiin asentoihin.

Pidän yleensä huolen siitä, että kaikkea tarvittavaa on saatavilla ja omilla paikoillaan, sillä mikään ei ole ärsyttävämpää kuin huomata jonkun asian puuttuvan tai olevan kadoksissa silloin kun sitä tarvitaan. Aamulla sitten huomasin ensimmäiseksi, että Pätkällä on yksi vaippa jäljellä. Mikä moka! Ei auttanut kuin lähteä kauppaan heti aamusta. Reissu ylipitkällä hyökkäysvaunulla meni ihan mallikkaasti. Bambolla tosin jäi aamupäivän päikkärit ottamatta, koska kotiin tultua poikien piti syödä ja lähteä neuvolaan. Bambolla oli 1v. neuvola ja Pätkällä ihka ensimmäinen neuvolakäynti. Neuvolareissukin meni ihan hienosti ilman suurempaa mekkalaa. Anoppi oli onneksi mukana kaiken varalta.

Jos minä olen tarkka, niin on neuvolantätikin. Viime maanantain punnituksessa Pätkä oli kerännyt painoa yhdeksässä päivässä yli puoli kiloa. Viikossa painon pitäisi nousta 150-170 grammaa ja näin ollen yhdeksässä päivässä n. 200 g. Eli painoa oli tullut yli tuplasti sen mitä olisi tarvis. Nyt painoa oli viikon aikana tullut 140 grammaa eli sitä käytännössä puuttui 10 grammaa. Tästä syystä joudumme viikon päästä kontrollikäynnille! Jos siis olisin juottanut Pätkälle 10 ml maitoa ennen punnitusta, paino olisi ollut kohdillaan. Ja vielä kun parin viikon ajalta paino on noussut reilusti yli tavoitteen, tuntuu vähän hassulta. Noh, hyvähän se on että meistä pidetään huolta. Maalaisjärkeä kuitenkin voisi käyttää... Onneksi sentään Bambolla näytti olevan kaikki kunnossa.

Kaiken kaikkiaan esimmäinen päivä kolmisin meni helpommin kuin olisin ikinä osannut odottaa. Hyvin me tultiin keskenämme juttuun ja tullaan varmasti jatkossakin. Ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Palloilua





Tänään on vietetty yöpukupäivää. Huono keli ei houkutellut lähtemään ulos. Ei ole juuri muuta tehty kuin oltu ja leikitty ja taas vaan oltu. Bambolla tosin oli parturi. Isi osaa leikata vain yhden mallin. Sama malli on välillä koko perheellä, äitiä myöten.

Bambo touhusi äidin tekemillä palloilla. Uusimmassa Kotivinkissä oli ohje ja pakkohan se oli kokeilla. Voiskohan sohvatyynyjen sijaan olla sohvapalloja?

perjantai 22. lokakuuta 2010

Tunnustuksia



Kiitos Aniliinille ja Tuijariikalle makoisista awardeista!

1. Jaa tunnustus eteenpäin viidelle inspiroivalle bloggaajalle
2. Kerro kolme asiaa joita rakastat
3. Näytä kuva rakastamastasi asiasta ja kerro siitä

Pistän tunnustuksen eteenpäin Kikille, Spotsille, Paapiille, Amelialle ja Hannalle.

Enemmän kuin mitään muuta, rakastan perhettäni; miestäni ja pieniä poikiani. Rakastan myös tavallista arkea ylä- ja alamäkineen sekä kahta suloista karvakuonoa, isoa ja pientä, jotka kulkivat uskollisesti rinnallani 14 vuoden ajan. Ikävä ei hellitä.

torstai 21. lokakuuta 2010

Omaa aikaa




Pätkällä oli eilen kaksiviikkoissynttärit, joita äiti juhli ostamalla itselleen kuntosalikortin ja käymällä pitkästä aikaa BodyPumpissa. Nyt on lihakset ihanan hellänä. Pääseeköhän sitä huomenna sängystä ylös!

Tänään juhla jatkui kampaajalla. Virkistävää. Aloinkin jo näyttää aikamoiselta pirttihirmulta. Hetken voi taas tuntea olevansa kuin uusi ihminen :)

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Origamitaulu


Väkertelen aina silloin tällöin pieniä origamijuttuja. Origameissa on jotain mikä viehättää kovasti. Toukkalassa on tämmöinen origaminumeroista tehty taulu. Tosi simppeli. Ohjeet numeroihin ja muihinkin origameihin löytyy täältä.

Ystävän herttaiset prinsessat saivat kuviollisista papereista taitellun version.


maanantai 18. lokakuuta 2010

Perheen kesken

Me ollaan vietetty aikaa tiiviisti perheen kesken. Ollaan otettu rauhallisesti, oltu paljon kotona ja piipahdettu välillä mummulassa tai kaupoilla. Välillä meillä on käynyt ystäviä ja sukulaisia tutustumassa uuteen perheenjäseneemme. On tapahtunut pieniä asioita, mutta meille merkityksellisiä.

Tänään neuvolantäti kävi katsomassa Pätkää. Pikkuinen on ylihuomenna kaksiviikkoinen, joten aika pitkälle venyi ensimmäinen punnitus sitten sairaalasta lähdön. Ei hätää, painoa oli tullut yhdeksässä päivässä reilu puoli kiloa ja poika voi kaikin puolin hyvin. Hän nukkuu vielä paljon, mutta etenkin aamupäivisin jaksaa seurustella jo pidempiä jaksoja. Öisin herätään kerran syömään. Itkut on sangen harvinaisia.


Männä päivänä käytiin ekan kerran kylvyssä. Odotin, että touhusta nousee aikamoinen rähinä, mutta mitä vielä, poika näkyi tykkäävän oikein kovasti. Kylvettäminen on meillä ollut tähän asti miesten hommaa. Minun puolestani näin saa olla jatkossakin. Isiltä se vain käy niin paljon paremmin kuin äidiltä.


Isoveli-Bambo harjoittelee kovasti uusia asioita ja sotku on usein sen mukaista. Brion kävelykärry laitettiin eilen kaappiin piiloon. Kärryn kanssa jopa juostaan, mutta ilman sitä ei viitsitä edes yrittää kavellä vaikka poika nousi jaloilleen jo seitsenkuisena. Takavarikko tepsi ja tänään sitten käveltiinkin ensimmäistä kertaa pidempi matka ihan ilman mitään tukea. Voi että Bambo oli tyytyväinen itseensä ja saamiinsa valtaisiin abloodeihin. Meillä nimittäin tuuletettiin oikein kunnolla. 

Bamboa on alkanut vaivata hurja eroahdistus. Se saa jo hieman koomisiakin piirteitä. Isi ei kertakaikkiaan voi mennä edes vessaan ilman, että pienen miehen maailma suorastaan romahtaa. Sylissä pitäisi olla koko ajan. Isyyslomaa jatkuu onneksi vielä tämän viikon. Sitten kattellaan miten ahdistuksen kanssa pärjätään.

torstai 14. lokakuuta 2010

Ikuisuusprojekti


Näiden isoäidinneliöiden virkkaaminen on aloitettu pian kuusi vuotta sitten. Välillä on kyllästytty koko touhuun ja sitten taas sisuunnuttu ja kaivettu laput esiin laatikosta. Vihdoin niistä saatiin koottua torkkupeitto. Jos nyt aloittaisin, värit olisivat toiset.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Iloa ja huolta


Hassua, että vielä viikko sitten Pätkä oli masussani. Juuri näihin aikoihin olimme synnytyssalissa. Ette usko, kuinka paljon iloa pieni mies on tuonut tullessaan. Ja huolta myös. Viimeisen vuoden aikana olen alkanut ymmärtää, että jonkin asteinen huoli on äidille jatkuva olotila.

Pätkä on ihan erilainen kuin Bambo oli pienenä. Ensimmäisen viikon hän on vain syönyt ja nukkunut monen tunnin unia. Bambo söi ja nukkui 40 minuutin pätkiä. Mitä kovempi melu meillä on päivällä, sitä sikeämmin Pätkä nukkuu. Hän saattaa herätä siihen kun meteli loppuu ja ilmoittaa sitten itsestään hyvin hillitysti. Bambo heräsi nuppineulan putoamiseenkin. Tai valojen vilkahtamiseen. Tai nälkään. Hän ei koskaan varoitellut vaan nosti heti täyden rähinän, jota ei hevin taltutettu. Tätä kesti kaksikuiseksi, kunnes hän muuttui aivan eri mieheksi; iloiseksi ja itsevarmaksi.

Tänään Pätkä on ollut tosi virkku ja seurallinen. Onneksi, sillä eilen jo mittailin kaverilta kuumetta, kun hän on niin rauhallinen. Miestä hieman huvittaa tämä huolehtiminen, mutta minkäs teet. Jos Bambo olisi ollut rauhallinen ja Pätkä puolestaan sellainen räyhääjä kuin Bambo oli, olisin varmasti huolissani silloinkin. Miettisin mikä on vikana kun toinen hermostuu pienimmästäkin asiasta.

Viimeiset kolme yötä pätkä on nukkunut todella... hmm... pitäisi kai sanoa, että hyvin. Yhdentoista maissa ollaan menty sänkyyn. Pätkä on pienen ruokailu- ja seurusteluhetken jälkeen nukahtanut isin ja äidin viereen ja herännyt, kunnes minä olen säpsähtänyt hereille ja herättänyt hänet syömään. Tällöin kello on ollut viisi. Poitsu on syönyt innoissaan ja jatkanut tyytyväisenä unia. Aamulla hän on herännyt seitsemän kahdeksan välillä, kun me kaikki muut olemme nousemassa sängystä. Kuka sitä nyt yksin haluaisi isoon sänkyyn jäädä. Ei tarvinnut Bamboa herätellä öisin syömään. Siksi tämä "hyvin nukkuminenkin" tuntuu oudolta.

Summa summarum, Pätkä on täysin vienyt sydämemme. Bambon puolesta en tosin uskalla sanoa mitään. Hän ei juurikaan piittaa vauvasta, ellei vauva ole isin sylissä. Sillon hänenkin on päästävä samaan syliin. Välillä Bambo pysähtyy kesken leikkiensä katselemaan vauvaa, katsoo sitten isää tai äitiä ja alkaa nauraa. Olisi hauska tietää mitä hän ajattelee.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Matosta tyynyyn II


Sain kuin sainkin valmiiksi tämän Ikean mustavalkoisesta raitakankaasta väkertämäni tyynyn, josta kerroin aiemmin. Tällä kertaa inspis tuli Brita Swedenin Gunnel-matosta.


Gunnel


maanantai 11. lokakuuta 2010

Kun Pätkä näki päivänvalon


Huhhuh. Olisi vaikka mitä kerrottavaa. Mistähän aloittaisi? Noh, aloitetaan viime keskiviikosta, Pätkän syntymäpäivästä. Se oli päivä ennen laskettua aikaa.

Aamulla heräsin supistuksiin ennen kuutta. Soitin varmuuden vuoksi äitini meille, jos käy niin, että tulee taas kiire lähtö niin kuin viimeksi. Oli sovittu, että hän tulee katsomaan Bamboa kun me lähdetään synnyttämään. Supistukset olivat sen verran lieviä, että Mies sai lähteä vielä töihin, kunhan on kuulolla jos on tarpeen. Mummi tuli kymmeneltä. Supistukset oli sopivasti loppuneet tuntia aiemmin. Ei muuta kuin mummi kotiin ja me Bambon kanssa liikenteeseen.

Päivä meni touhutessa. Mies tuli viiden maissa kotiin. Supistukset alkoivat uudestaan, tuntuivat aika lieviltä, mutta olivat suht säännöllisiä. Tuumattiin siinä illan mittaan, että mummin olisi parasta tulla yökylään, mikäli meillä alkaa tapahtua.

Supistukset voimistuivat ja yhdeksän aikoihin lähdettiin ajelemaan kohti Kättäriä. En oikein itsekään tiennyt ollaanko nyt liikkeellä ihan liian aikaisin. Mutta jospa nyt kerrankin lähtisimme ajoissa. Hyvä, että lähdettiin. Kättärille päästessä kohdunsuu oli kuusi senttiä auki ja synnytys oli siis todellakin alkanut. Ei siinä auttanut sitten kuin odotella. Vartin odottelun jälkeen vitsailimme Miehen kanssa, että onko tämä todella näin hidasta touhua. Kuinka helkatin kauan tässä muka pitää vielä odotella? Edelliskerrallahan homma sairaalassa oli hoidettu kolmessa minuutissa. Eikös toisen synnytyksen pitänyt mennä vauhdikkaammin?

Supistukset kovenivat pikku hiljaa. Alussa otin muutamat henkoset ilokaasua, mutta siitä tuli tosi ällö olo. Parempi oli olla ilman mitään mömmöjä. Loppujen lopuksi vauva syntyi puolentoista tunnin päästä sairaalaan saapumisestamme. Täytyy sanoa, että tämä kerta oli työläämpi kuin ensimmäinen. Ja aika monta voimasanaa siinä tuli lueteltua, kun kerroin kanssakulkijoille mitä mieltä olen koko synnytystouhusta. Kunnialla kuitenkin selvittiin. Myöhemmin sairaalassa kysyttiin arvosanaa (0-10) synnytyskokemukselle. Jos ensimmäinen synnytys oli täysi kymppi, tälle annoin ysin. Eli suht helpolla taidettiin päästä tälläkin kertaa.

Nyt ollaan oltu viikonloppu kotona ja tulokas vaikuttaa huomattavasti rauhallisemmalta kuin mitä Bambo oli ihan pienenä. Miten ihmeessä sitä voi näin lyhyessä ajassa unohtaa kuinka pieniä vastasyntyneet ovat? Nyt minulla on syli täynnä Pätkää koko ajan. Onneksi Mies on lomalla ja hoitaa kaiken muun, myös minun passaamiseni. Hän on ihana! Vähän hirvittää miten tässä käy, kun jään parin viikon päästä poikien kanssa kolmistaan. Bambon menoa vauvan tulo ei nimittäin ole hidastanut lainkaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita saattaa olla luvassa.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Toukka tuli

Ikää pian kaksi tuntia

Meidän pieni Toukkamme, jota myös Pätkäksi kutsutaan, syntyi keskiviikkona Kätilöopistolla klo 23.08. Syntymäpaino, 3215 g oli sama kuin Bambolla, mutta pituutta neljä senttiä vähemmän eli 50 cm. Kaikki meni hienosti ja poika on syötävän suloinen!

Nyt keskityn ihmettelemään ihanaa perhettäni. Palaan asiaan pian. Hyvää viikonloppua kaikille!

maanantai 4. lokakuuta 2010

Mässäilyä


Viime viikkoina maanantai on ollut neuvolapäivä. Olin jo vähän asennoitunut siihen, ettei tänään enää tarttis mennä. Toisin kävi. Myös ensi maanantaiksi varattiin aika. Näyttää siltä, että siihen miten luonto on päättänyt asian hoitaa, on turha yrittää puuttua millään kolmen S:n harjoituksilla. Siis niillä, joista siivous on tylsin S ja sauna toiseksi kivoin.

Olen yrittänyt pitää karkin syönnin kurissa koko raskauden ajan. Aika hyvin olen onnistunutkin. Nyt kurvasin suoraan neuvolasta hakemaan irtareita. Ai, kun oli hyviä. Ei siinä kauaa nokka tuhissut kun pussi oli tyhjä. Aattelin, että ei sitä painoa enää ehdi kamalasti tulla. Tähän mennessä on tullut vain vajaa kolme kiloa. Tosin Bambon jäljiltä oli vielä kiloja, kun Toukkaa ryhdyin odottamaan, että on tässä hyvissä lihoissa oltu.

Maailman helpoin neuleliivi




Tästä ei enää neuleliivin teko voi helpommaksi mennä. Isoilla (7) pyöröpuikoilla ainaoikeaa tuubia parikymmentä senttiä ja sitten kainalon ja kaulan kavennukset. Ei nurjaa, ei sivusaumojen ompelua. Illassa valmis.

Lanka on Marks & Kattensin Iceland. Pehmeää kuin pumpuli.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Matosta tyynyyn



Olen tykästynyt Ikean raidalliseen Sofia-kankaaseen. Ostin sitä kesällä monta metriä pöytäliinaksi ja tyynynpäällisiksi. Minna oli tehnyt Sofiasta tosi stylen Triangeli-tyynyn. Meikäläistä taasen inspiroi Rand-matto.

Yksi tyyny on parhaillaan työn alla samaisesta kankaasta. Siinäkin lähtökohtana on erään kivan maton kuvio. Malli vaan on vähän työläs tällaiselle tumpelo-ompelijalle. Siitä sitten lisää, jos saan sen joskus valmiiksi.

Sofia-kangas ja Rand-matto (Kuvat: Ikea)


perjantai 1. lokakuuta 2010

Malttamattomana





Kaikki alkaa olla valmista Toukan tuloa silmällä pitäen. Petikin on jo laitettu valmiiksi. Pikkuinen saa Bambon pinnasängyn, sillä vasta hankittu pinnis on isompi. Petivaatteet ja pehmot ovat myös isoveljen peruja. Tein ne Bambolle viime syksynä.

Aluksi Toukka nukkuu tietenkin isin ja äidin makuuhuoneessa. Mikäli hän yhtään tulee isoveljeensä, omalla sängyllä ei taida olla käyttöä ihan aluksi. Bambo ei omaan sänkyyn suostunut menemään ensimmäiseen kahteen kuukauteen. Ei hetkeksikään. Vaikka sänky oli kiinni meidän sängyssämme, huuto alkoi heti, kun hänet laski omaan petiin. Isin ja äidin kainalossa oli kait turvallisempaa.

Ei millään malttaisi enää odottaa. Olo on kyllä kaikin puolin hyvä, ei mitenkään tukala, ja saan nukuttua yöni hyvin. Bambokin antaa nukkua pitkään. Yleensä hän herää isin herätyskelloon. Tänään mösjöö veteli hirsiä puoli yhdeksään. Uteliaisuus tässä tekee malttamattomaksi. Olisi jo ihana nähdä pienin rakkaamme ja saada hänet syliin.