Hailaitti 4. |
Huippukivan Kahden suora -blogin Lauran eilinen vuoden mutsi -postaus pisti miettimään viimeaikaisia hailaitteja omalla mutsiuralla. Huoh. Tässäpä näitä.
Hailaitti 1. Pikkuväki syö. Kaksivuotias yks kaks yllättäen nostaa täyden mukinsa ja kataa suurieleisesti maidon lattialle. Noh, tätä on sattunut ennenkin. Jupisen ne tyypilliset perkeleet ja laskeudun pöydän alle luutuamaan. Miten mukillisesta maitoa voi tulla tällainen sotku? Siinä kontillani könytessäni pää alkaa hiljalleen kastua. Ahaa, yksivuotiaan mukissa siis olikin vielä maitoa. Viimeistely. Kerta kiellon päälle. Sain ikäänkuin viimeisen voitelun. Nousen pöydän alta hitaasti hiukset maitoa valuen. Tunnen olevani urani huipulla - vuoden nöyrä mutsi.
Hailaitti 2. Tukasta puheenollen, se ei allekirjoittaneella ole koskaan komeillut tuuheudellaan. Paitsi hetken toisen raskauden aikana. Tai eihän se paksu ollut muuta kuin minun mittapuullani. Kaksi perättäistä raskautta saivat siis aikaan tämän pienen tuuheuden ja rohkaistuinkin kasvattamaan ensimmäistä kertaa vuosiin. Muutama kuukausi toisesta synnytyksestä tukkaa alkoi tippua - paljon. Päätin olla vuoden urhea mutsi ja kestää sen. Loput hiuksista katkesi erään epäonnistuneet kotiblondauksen jälkeen. Mikä näky! Eilen kampaajaltani tuli jo vähän kehuja, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Mieheni kuitenkin aloitti perhepäivällisellä pöytäpuheensa sanoilla: "Hyvät harvahiuksiset ystäväni..."
Repesin. Onneksi ei ollut se aika kuukaudesta.
Hailaitti 3. Aamuvarhaisella heräsimme Toukkalasta kuuluvaan naurunremakkaan. Hekotuksen seasta kaksivuotias saa huudetuksi: "Äitiii, vauva pielas!" Yksivuotias oli siis herättänyt kaksivuotiaan miehekkäillä töräyksillä ja tästäkös molemmilla riemu repesi. Silloin vuoden mutsi tajusi, että pieruhuumori periytyy ja että poikasten puheen kehittyessä sitä vasta huomaa mitä muuta he ovat kotoa oppineet. Yllätyksiä odotellessa.
Hailaitti 4. Kännykuva tältä aamulta. Kävin uhkarohkeasti pikavisiitillä pikkulassa. Palatessani kyökkiin taiteilija oli työssään. Vuoden mutsi on shokissa.
Hihii, vauva pielas :D Meinasin revetä täällä töissä. Onneksi ei ollut kahvia suussa :D
VastaaPoistaMutta voih, toivottavasti nuo sotkut irtoaa! :( Kokeile taikasientä! Mutta ole varovainen sen kanssa, kun minun kokemuksen mukaan se saattaa syödä pintaakin.
Voi ei! Katsoin ensin että onpas Malm saanut kyytiä, mutta se taisikin olla keittiö... :(
VastaaPoistaApua miten ihana lista. Kiitos tästä! Sait hymyilemään.
VastaaPoistaOi sua, kun osaat kirjoittaa hauskasti! Huumorilla pärjää pitkälle.
VastaaPoista-Paula
mitä tuohon kuvaan nyt enää sitten lisäisi, voi ei :D
VastaaPoistaIhan parhaat hailaittit. :)
VastaaPoistaVoimia vuoden mutsille!
En nyt jaksa muuta tässä kolmen rääkyjän säestyksellä kirjoittaa, kun että... hiihih... zemii! :)
VastaaPoistaToimiskohan tässä puhdistuspyyhkeet? Ne arjen helpottajat, joita melkeen jokaisen lapsiperheen hoitolaukusta löytyy. Niillä on poistettu punaviinitahra häämekostakin :)
VastaaPoistaKiitos teille kommenteista, tsemeistä ja vinkeistä.
VastaaPoistaShokki helpottaa. Kiitos korkeakiiltoisille kaapeille helppohoitoisuudesta, kiitos kynsilakanpoistoaineelle ja kiitos taikasienelle. Vakuutusyhtiö säästyi yhteydenotoltani, toistaiseksi.
Kuka sanoi, että kotimutsin arki on tylsää?
Eikä, sain niin loistavat naurut, että aamukahvi oli lähellä purskahtaa! I feel your pain sister!
VastaaPoistaT. marakatin ja terminaattorin äiti. Toinen melkein 2v ja toinen aika lähellä vuotta.
Hah, kohtalotoveri :)
PoistaAivan mahtavia uran "huippuhetkiä" (ja miten upeaa tarinankerrontaa, voisit jatkaa kirjailijana)!
VastaaPoistaOotas vaan kun teidän kaksoset pistää tuulemaan. Tuskin teillä nytkään ihan hissuttelua on :)
Poista(ja olipas aikamoinen kohteliaisuus, kiitoos)
Mahtavaa ja hauskaa arkea, ainakin lukijasta:). Kotiäitinä ei ainakaan ole tylsää! T äiti kohta 5 v ja kohta 2 v pojille ja äiti kodille, jota saa jynssätä koko ajan...
PoistaHahaa, ihan parasta.
VastaaPoistaNiin ja kynsilakkaa olisin itsekin ehdottanut, mutta tokihan vuoden mutsi nuo jutut tietää. :)
öh, tai siis kynsilakanpoistoainetta. Kynsilakka taitaisi olla niitä vuoden lapsi juttuja... :D
VastaaPoistaJoo, vuoden mutsi kyllä tietää ja hoitaa tilanteen kuin tilanteen kylmähermoisesti :) HAH!
Poistahauskoja juttuja :). olen yksi lukijoistasi. meillä lasten kynän jäljet on irrotettu hius lakalla, toimii aika moneen kynään paitsi lyijykynään. ihana blogi sulla!
VastaaPoistaKiitos vinkistä. Pitääkin ostaa hiuslakkaa kotiäidin survival kitiin.
PoistaOOT(TE) PURE ❤
VastaaPoistaKiitti päivän *palhaista nauluista* ;D
emmääkestä. eka mä tajuun, etten oo vakkariin lukenu sinu blogii. no sit mää alan lukee sitä jostain viime syksystä tänne päin, itkeä tirauttelen ja nyt nauraa höröttelen vielä edelliset kostutukset silmissäni. nyt tää sivu on mulla ehdottomissa suosikeissa. kiitos ja moi. jatkan vielä lukunautintoa. :)
VastaaPoista