Useampi kuppi kahvia meni, mutta valmista tuli. Ja tyytyväinenkin olen aikaansaannoksiini. Kuten aiemmin kerroin, tuoliprokkis paisui aiottua työläämmäksi. Halusin päästä eroon mustasta tekonahkaverhoilusta, toiveena löytää sen alta vaneria, mutta toisin kävi. Paljastui kovalevyä, joka oli ehdottomasti saatava piiloon. Tuli hankaluuksia levyn läpi porattujen reikien ja muiden yllätysten kanssa, mutta mitä noista. Nyt ovat nättejä kuin sika pienenä!

DIY: Maalatut lasipurkit

Uudistettu työpiste vaatii tietenkin uudet säilyttimet. Oikeastaan pysyin vanhassa mallissa, asu vain vähän muuttui. Selvästikin aikaisempaa hempeämmäksi. Samalla maalinjämille tuli hyödyllistä käyttöä. Liraus maalia purkin pohjalle ja rauhallisesti pyöritellen kohti suuaukkoa. Aika sievää, eikö vaan?

Pääsiäisremontti

Ei oltu pääsiäisenä aivan toimetonna, vaan saatiin paljonkin aikaiseksi. Talon viimeinen remontoimaton tila, yläkerran toinen makuuhuone, on ollut varsinainen häpeätahra. Vihdoinkin oksettavan oransseista seinistä hankkiuduttiin eroon, lattia uusittiin ja vaatekaappien, ah niin ihanat, kirsikkapuukuvioiset melamiiniovet maalattiin liitutaulumaalilla. Saatiinpa jokunen julistekin kehyksiin. Vielä laitetaan sokkeli kaappien alle, kalustus kuntoon, rakennetaan sänky ja tuodaan läjä leluja nurkkiin, niin eiköhän eräs nuoriherra ylläty, kun seuraavan kerran luoksemme saapuu.

Harmi, etten hoksannut ottaa ennen-kuvaa. Tämä otos muuton ajoilta antanee kuitenkin osviittaa siitä, miltä täällä näytti. Hui kamala!

Uutta huussissa

Syksyllä oli puhetta, että olin maalaamassa huussin puun värisiä halpisvarusteita valkoisiksi. Kannatti. Tila raikastui kertaheitolla. Kuusikulmiomattokin sopii vessaan kuin nenä päähän.

Sähköhärpäkeallergia

Kärsiikö lisäkseni kukaan muu sähköhärpäkeallergiasta? Siinä lähes kaikki näkösälle tulevat sähköhärpäkkeet, kuten kahvinkeittimet, leivänpaahtimet yms. aiheuttavat ärtymystä ja päänvaivaa. Itse yritän saada vempeleet parhaani mukaan piiloon. Joskus huonommalla, joskus paremmalla menestyksellä. Jääpähän pahimmat turhakkeet kyseisen allergian vuoksi ostamatta.

Sähköhammasharja oli aikoinaan hankittava. Sen laturi on käytännön syistä (pistorasia vieressä) lojunut pikkuvessan hyllyllä, vaikka siinä se suorastaan huutaa olevansa ulkopuolinen. Viimein hoksasin piilottaa sen. Kun harja on ladattu, töpseli purkkiin ja kansi kiinni. Ei ärsytä enää.

Teippituunaus

Heips pitkästä aikaa! Täällä ollaan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, vaikka blogirintamalla on ollutkin hiljaisempaa. Viikonloppuna juhlittiin poikien yhteiset 1- ja 2-vuotissynttärit ja muuten on touhuttu niitä näitä. Ollaan ainakin oltu leikkipuiston heavy usereita, jos ei muuta.

Jo aiemmin melkoisen muodonmuutoksen kokenut levykaappi sai vaihtelun vuoksi teippauskäsittelyn. Ihan kiva siitä tuli. Olkoon nyt tuommoinhen jonkin aikaa.

Väripäivitys

Uhkailin reipas vuosi sitten maalata vessan pikkukalusteet valkoisiksi ja jo nyt ryhdyin tuumasta toimeen. Ei tässä vieläkään hoppuilla. Väri vaihtuu pikkuhiljaa, esine esineeltä, aina kun pääsen livahtamaan hetkeksi kellariin. Paremmalta kuitenkin näyttää jo nyt. Rumat ruuvinkannat pitää ehdottomasti vielä piilottaa, kunhan homma on valmis.

Varavessasta pyykkinurkkaus

Tehtiin lomalla varsinainen pikaremontti. Yläkerran varavessa/-suihku ehostettiin pyykkäystilaksi. Alkuperäinen kodinhoitotila oli ja meni kylppäriremontin myötä, niinpä pyykinpesu on tapahtunut alusta asti tässä omituisessa pikku kylppärissä, joka on tarkoitukseensa ihan turhan iso, mutta kunnolliseksi khh:ksi taas liian pieni. Pyykinpesu siellä kuitenkin luonnistuu vallan hyvin, samoin kuivaus. Käyttämättömän suihkun alle mahtuu yksi kuivausteline. Toinen päätyseinän viereen.

Tälläkin kertaa remontoitiin pikkubudjetilla. Kaakelit maalattiin, Ikeasta ostettiin kaappi, allas ja pöytälevy, K-raudasta hana. Puretusta peilikaapista irrotettiin peili seinälle ja muutaman euron kellarilamppu laitettiin antamaan valoa. Tosin näin kesällä sitä tulee myös kattoikkunasta. Keltaisella sähköteipillä ehostettiin ruma jatkojohto. Kirpparilta löytyi pari iloista Marimekon purkkia. Kaiken kukkuraksi mummin varastosta löytyi juuri sellainen 80-luvun lopun iibislintu, jota olen kirppareilta yrittänyt bongata. Hiphei. Taas yksi ikuisuusprojekti on saatu pois to do -listalta.

Makkarissa

Aikaisemmin tällä viikolla mainitsin, että siirrettiin pikkumiehen pinnis vastapäiseen nurkkaan, pois meidän sängyn vierestä. Totta tosiaan olikin mukavaa saada lisätilaa, eikä sänkyyn tarvitse enää kömpiä jalkopäästä.

Kuten muukin huusholli, myös makuuhuone koki muodonmuutoksen meidän muutettua taloon. Lattia vaihdettiin, seinät maalattiin ja kaksi seinällistä pyökin värisiä vaatekaappeja poistettiin. Kaapit veivät älyttömästi tilaa ja olivat epäkäytännöllisiä. Tilalle tuli liukuovellinen Tankin kaapisto, johon mahtuu tavaraa niin, että tyhjää tilaa on vieläkin jäljellä yllin kyllin. Toiselle seinälle tuli kaksi korkeaa Malm-lipastoa Ikeasta.

Kunhan Pikku R muuttaa Toukkalaan, päästään makkaria viimeistelemään. Ei ole tullut viilattua yksityiskohtia, kun pieniä asukkeja on majaillut nurkissa viimeiset pari vuotta. Ihan mukiinmenevähän makkari nytkin on, mutta seinät on saatava valkoisiksi. Sitten vielä taulua ja hyllyä seinälle niin saadaan ripaus kodikkuutta.

Huiput

Vaikka eletäänkin vasta torstaita, uskallan jo nimetä tämän viikon huippujutut. Mahtavuutta on ollut poimia salaattiainekset omalta pihalta, mutta viikon kyllä kruunaa naisen paras ystävä, Timantti. Muistattekos, kun keväällä mainitsin löytäneeni elämää nähneen Bertoian pilkkahintaan? Vihdoin, pitkäksi venyneen kasvojenkohotusreissun jälkeen, kotiin saapui melkoinen kaunotar. Pinnojen hitsaus, muovipinnoitteen pois poltto, hiekkapuhallus ja maalaus, ja avot, eiköhän tämä Bertoia kestä toisetkin viiskytä vuotta! Aika huikea muutos, eikö vaan?

Tuunattuja tuliaisia

Ideoita ja intoa olis pää täynnä, mutta vuorokaudesta loppuu tunnit kesken. Poikien hereilläoloaikana ei omia värkkäilyjä pääse tekemään, Bambolla kun on heti näppinsä välissä tai sitten ollaan luvattomissa puuhissa. Askareet tuppaa nyt vaan jäämään vähän vaiheeseen. Välillä tätä tekemisen vimmaa pitää kuitenkin päästä purkamaan. Yrittääköhän mun pää sanoa mulle, että pian alkais olla aika lähteä ettimään ihan oikeita töitä?

Jotain olen sentään saanut näprättyä. Ikeassa myytävän saippuan pullo on hyvän mallinen ja maksaa muistaakseni vain alle pari euroa. Pienellä vaivalla siitä saa kotiin ja tuliaisiksi ihan oman näköisiä juttuja. Ite voi käyttää vaikka saippuat eka pois ja sitten täyttää purkin tiskiaineella, käsivoiteella, shampoolla tai millä haluaa. Tuliaisiksi tiskiaine ja itse neulottu tiskirätti olis ainakin omasta mielestäni kiva saada, mutta kyllä purkin alkuperäinen saippuakin kelpaisi vallan mainiosti.

Kaikista helpoimmalla saa tyylikästä naputtamalla Dymolla etiketti kylkeen. Pientä vaivaa tarttee nähdä, jos haluaa tehdä kuvioita. Tässä ne on tehty aiemminkin mainostamallani sähköteipillä. Saman asian ajaa värillinen kontaktimuovi. Mahdollisuuksia on miljoonia!

Pientä säätöä

Mullahan on tämä päähänpinttymä, että rumia putiloita ei oikeen sais olla näkyvillä (paitsi shampoopullot vielä toistaiseksi). Kaikki hintalaput ja niistä tavaroihin jääneet jäljet aiheuttaa suorastaa allergiaa. Niinpä yritän pitää mahdollisimman paljon roinaa piilossa laatikoissa, mutta jotkut purkit aina vaan jää lojumaan pöydille. Ja on niitä muutenkin kätevämpi pitää siinä käden ulottuvilla. Noh, olen sitten ratkaissut asian laittamalla aineet valkoisiin muovipulloihin ja Dymolla etiketti kylkeen.

Nyt sain käpäliini siipan sähköteipit vai mitä ne nyt onkaan. Alle viiden minuutin saivat kalpeanaamat väriä kylkeen. Eikä jää jälkiä sitten kun ottaa teipit pois. Niin, ja tiskitabletit otettiin laatikosti reilusti pöydälle lasipurkkiin. Bambokaan ei pääse enää niihin käsiksi.

Julkisivuremontti

Tässä vähän kuvamuistoja viime kesältä ennen julkisivuremonttia ja heti sen jälkeen. Mainitsin aikoinaan, että meidän talo ei ensikohtaamisella saanut varsinaisesti sydäntä läpättämään, ainakaan ihastuksesta. Kyllähän se näytti ihan muulta kuin mistä oltiin haaveiltu. Viime kesänä sitten, kun sisätilat oli pääosin saatu remontoitua, tehtiin julkisivulle kasvojenkohotus. Samalla rakennettiin terassi ja keittiön ikkunan kohdalle (ennen-kuvassa vasemmalla alhaalla oleva ikkuna) puhkaistiin iso oviaukko, josta on käynti terassille. Niin, ja partsi vaihdettiin ranskalaiseen sellaiseen. Eikös vaan muuttunutkin ihan toiseksi taloksi? Piha vaatisi vielä kovasti muokkaamista, mutta ensi kesänä ei kyllä tehdä mitään remonttihommia. Loikoillaan vaan. Paitsi pienen pientä leikkipaikkaa pojille olen mielessäni hahmotellut. Saas nähä jääkö vaan skissiksi paperille!