Neljän maalikerroksen jälkeen Toukkalaan saatiin puhtaan valkoiset seinät. Näyttää kuulkaa uskomattoman raikkaalta entiseen verrattuna. Toukkala sai viime yönä myös uuden asukkaan, kun huomenna 10 kk täyttävä pullero muutti isoveljen kaveriksi. Voi sitä molemminpuolista riemua. Isi tosin tuntuu olevan poikiakin enemmän innoissaan uusista järjestelyistä!

Osasinpa onnekseni ennen maalaausurakan alkua ennakoida mitä tuleman pitää. Pakkeloin nimittäin kaikki reiät umpeen ihan vaan sen takia, josko urakan edetessä alkaa pulpahdella uusia sisustusideoita. Hyvä niin. String-hylly etsii nyt uutta sijaintia ja kirjahylly vaihtuu toiseen. Matonkin taidan vaihtaa. Huone saisi aivan erilaisen ilmeen uudella värityksellä. Tuumailen tässä nyt hetken ja pyörittelen tavaroita ympäriinsä. Eiköhän jotakin kivaa keksitä.



Valkopesu

Tehdään parin päivän pikaremontti. On kuulkaa helppoa hommaa, kun mummu ja pappa kaitsevat lapsia sillä välin. Tämä vaihtoehto olis pitänyt hoksata aiemminkin!  

Minä olen väkertänyt Toukkalan seinien kimpussa. Valkoinen näyttää ihanan raikkaalta aiempaan väriin verrattuna! Mies häärää yläkerrassa, jossa käyttämättömästä wc/kylpyhuoneesta on tehty kodinhoitohuone. Kaakelit maalataan, valkoisella tietenkin, pesukoneet laitetaan torniin ja kehitellään vähän pöytätasoa. Suunnitelma muotoutuu tällä kertaa matkan varrella. Jos intoa riittää, pitäisi yläkerran toinen makkari vielä kunnostaa. Se onkin sitten lattian vaihtoineen isompi juttu.

Terassin lasit

 

 

Ihanan virkistävä sadekuuro yllätti kesken terassilla makoilun ja siitä tulikin mieleen, että olen lupauksistani huolimatta unohtanut tyystin näyttää millainen terassin lasituksesta lopulta tuli. No tämmöttinen. Aika huomaamaton. Tosin sadevesikourut pitää vielä askarrella paikoilleen. Lähtötilanteeseen nähden nyt on paljon kivempi viettää aikaa ulkona, kun on selkeä paikka jossa oleskella. Meidän piha kun on alunperin suunniteltu enemmän autoille kuin ihmisille.

 

 

 

 

 

 

Makkarissa

Aikaisemmin tällä viikolla mainitsin, että siirrettiin pikkumiehen pinnis vastapäiseen nurkkaan, pois meidän sängyn vierestä. Totta tosiaan olikin mukavaa saada lisätilaa, eikä sänkyyn tarvitse enää kömpiä jalkopäästä.

Kuten muukin huusholli, myös makuuhuone koki muodonmuutoksen meidän muutettua taloon. Lattia vaihdettiin, seinät maalattiin ja kaksi seinällistä pyökin värisiä vaatekaappeja poistettiin. Kaapit veivät älyttömästi tilaa ja olivat epäkäytännöllisiä. Tilalle tuli liukuovellinen Tankin kaapisto, johon mahtuu tavaraa niin, että tyhjää tilaa on vieläkin jäljellä yllin kyllin. Toiselle seinälle tuli kaksi korkeaa Malm-lipastoa Ikeasta.

Kunhan Pikku R muuttaa Toukkalaan, päästään makkaria viimeistelemään. Ei ole tullut viilattua yksityiskohtia, kun pieniä asukkeja on majaillut nurkissa viimeiset pari vuotta. Ihan mukiinmenevähän makkari nytkin on, mutta seinät on saatava valkoisiksi. Sitten vielä taulua ja hyllyä seinälle niin saadaan ripaus kodikkuutta.

Miesten valtakunta

Meidän ruokapöydässä istuessa ei ole juuri tehnyt mieli ulos katsella. Näky on ollut ankea; autotallin päädyssä oleva sorakuoppa. Nyt asiaan tuli muutos. Mies, jonka valtakuntaa grilli ja sen ympäristö on, kyllästyi grillaamaan ylhäisessä yksinäisyydessä talon takana ja pisti hihat heilumaan. Sorakuopan seinämät saivat kiveä pintaansa ja betonilaattakannen. Kivet ja laatat on kaivettu omalta tontilta. Edellisten asukkaiden jäljiltä kellarista löytyi myös muutamä puupölli. Ne käsiteltiin terassin lattiasta jääneellä Valtilla. Enää ei mene aamupuuro väärään kurkkuun ulos vilkaistessa ja se on mukavaa, että grillipaikka on nyt heti keittiön ja terassin kyljessä.



Terassin viimeistelyä

Terassin viimeistely etenee hitaasti mutta varmasti. Viime viikolla asennettiin osaan terassia kattolasit ja tällä viikolla on aina sateen tauottua yritetty saada uutta sävyä lattialankkuihin. Lankut on valtattava vielä toiseenkin kertaan, jotta niihin saadaan toivottu mustan sävy. Viikonlopuksi lupaavat aurinkoa. Josko sitten tulisi valmista? Mahtaa kuulkaa siitepöly ja roskat paistaa tästä lattiasta avaruuteen asti, eikä auringonpaisteella varpaita pitäisi palella. Meidän sisäköllä, siis minulla, siivottava vaan lisääntyy.

Kovasti tekisi mieli päästä istuttamaan kukkia ja sommittelemaan haaveiden yrttiseinää. Niin kylmä vaan on, että vielä pitää malttaa. Yllätin kuitenkin itseni eilen ostamasta orvokkeja. Normaalisti kesäkukkani ovat valkoista ja vihreää. Viime kesänä tosin mukana oli keltaista tehostevärinä. Olkoon nyt sinilila tämän kesän piriste.

Kaikkea pientä säätöä ja hankittavaa vielä olisi. Viime Ikea-reissulla mukaan lähti muutama lyhty ja mustia amppeliämpäreitä. Kovasti olen myös pohdiskellut miten ja mistä materiaalista voisin tehdä sellaisen kolmiomallisen purjevarjon, jonka virittäisin terassille aurinkosuojaksi. Onko kellään vinkkejä? Sellainen kangas olisi hyvä, joka päästää tuulta läpi, mutta luo varjon eikä kerää kaikkea vettä itseensä. Niin, ja on edullinen.

Yrttiseinäyritys

Pienen lomailun jälkeen on päästy arkeen kiinni ja hyvä niin. Olisi taas kaiken näköisiä ideoita päässä muhimassa. Yksi haave on vaarassa toteutua ihan näillä näppäimillä, nimittäin oma yrttiseinä terassille, keittiön oven ulkopuolella olevaan ritiläseinään. Viime kesänä terassin valmistuminen venyi ja vanui, enkä ehtinyt ideaa toteuttaa, mutta nyt ollaan hyvissä ajoin liikkeellä. Tein tänään alustavia kokeiluja eikä näytä yhtään hullummalta, vaikka narsissit saivat vielä ajaa yrttien virkaa. Ritiläseinää on kolmisen metriä, joten yrttilaatikoita mahtuu useampi ja pääsevätpähän vielä sateeltakin suojaan, kunhan kattolasit asennetaan. Tule jo kesä!

Julkisivuremontti

Tässä vähän kuvamuistoja viime kesältä ennen julkisivuremonttia ja heti sen jälkeen. Mainitsin aikoinaan, että meidän talo ei ensikohtaamisella saanut varsinaisesti sydäntä läpättämään, ainakaan ihastuksesta. Kyllähän se näytti ihan muulta kuin mistä oltiin haaveiltu. Viime kesänä sitten, kun sisätilat oli pääosin saatu remontoitua, tehtiin julkisivulle kasvojenkohotus. Samalla rakennettiin terassi ja keittiön ikkunan kohdalle (ennen-kuvassa vasemmalla alhaalla oleva ikkuna) puhkaistiin iso oviaukko, josta on käynti terassille. Niin, ja partsi vaihdettiin ranskalaiseen sellaiseen. Eikös vaan muuttunutkin ihan toiseksi taloksi? Piha vaatisi vielä kovasti muokkaamista, mutta ensi kesänä ei kyllä tehdä mitään remonttihommia. Loikoillaan vaan. Paitsi pienen pientä leikkipaikkaa pojille olen mielessäni hahmotellut. Saas nähä jääkö vaan skissiksi paperille!

Värivitamiinia

Aurinko ja kevät tekee ihan pöhköksi. Ihan kuin mustavalkeaan telkkaan olis tullut värit. Silmät etsii kaikkialta väriläiskiä ja ne läiskät miellyttää kovin. Ne on ihan kuin vitamiinia. Meidän koti olis aika väritön ilman lapsia. Siis ihan konkreettisestikin. Heidän myötä kodin tavaramaailma on muuttunut melkoisen kirjavaksi.

Kaikkialla ei kuitenkaan saa olla väriä. Mulla on hirmuinen hinku päästä maalaamaan meidän makkarin ja Toukkalan seinät vitivalkoisiksi. Mitähän mun päässä liikkui, kun valkkasin aikoinaan seiniin sellaisen vaalean, vähän niinkuin mudan värin (näkyy edellisessä postauksessani)!? Taisi olla joku suuri visio mielessä, mitä en kyllä enää muista. Valkoista seinässä olla pitää, ainakin tässä kohtaa!

Jouluyllätys

Pari viikkoa ennen joulua minulta kiellettiin pääsy autotalliin. Syytä ei kerrottu, mutta kyllähän minä isona tyttönä ymmärsin heti mistä on kysymys. Jouluyllätyksestä tietenkin. Tästäkös mahdoton arvuuttelu alkoi. Yritin päivittäin onkia vinkkiä. Luettelin kaikki mahdolliset vaihtoehdot pollesta polkupyörään. Kyselin onko "se" elävä, onko "siinä" ruuveja, onko "sen" joku suunnitellut, onko "sillä" turkki, onko "siinä" moottori, kuuluuko "siitä" ääntä, tehdäänkö "se" tehtaassa jne jne. Ei tullut pienintäkään selkoa arvoitukseen. Mies vain myhäili ilkikurisesti.

Vihdoin aatonaatto vaihtui aattoon. Puoliltaöin minut talutettiin silmät sidottuna autotalliin. Kun sitten näin mitä Joulupukki oli tuonut, meinasin pudota pyrstölleni. Siinä oli itku ja nauru herkässä. En osannut ikimaailmassa odottaa mitään tällaista. Neljä Starckin Toy-tuolia! Sehän nyt oli selvää, että meillä on ollut kilttejä lapsia, mutta näin kiltti äiti ja vaimoke en myönnä olleeni.

Muistan kerran viime kesän terassiremontin keskellä maininneeni, että Toyt ovat kauneimmat terassituolit ikinä. Joku oli pistänyt tämän korvan taakse.
Kiitos Rakas - Joulupukki!

WC-remontti minibudjetilla

 

Muun remontin ohella myös alakerran wc on saanut pienen kasvojenkohotuksen. Kylpyhuoneen rempasta jäi juuri sopivasti lattiamosaiikkia, joka laitettiin vessaan vanhan laatan päälle. Marmorijäljitelmä-seinälaatat maalattiin kaakelimaalilla ja vanhat kalusteet myytiin pois. Kyllä, joku halusi ne!

Pikkuvessassa ei tarvita juurikaan säilytystilaa, mutta laskutilaa kyllä. Tila on kapea, joten 40-50 cm syvät allastasot eivät oikein passanneet. Kylppäriin oli tehty kapeasta keittiön yläkaapista istuintaso, jonka kantena on sama laminaatti kuin kylppärin pöytätasossakin. Laminaatista jäi yli juuri sopivan pitkä ja kapea pala. Siitä tehtiin wc:n pöytätaso. Allas ja hana ostettiin. Allaskaapin rungon tein valkoisesta kalustelevystä. Kaapin oven ostin Kodin Terrasta, josta löytyy erilaisia ja eri kokoisia keittiön ovimalleja, ja muita osia, ihan hyllytavarana. Wc:n valaisin on Ikeasta. Samoin peili, hyllyt ja pyyhekoukut. Ne taidan kyllä maalata vielä valkoisiksi.

Kotijumppaa

Kerroin aiemmin, että Mies on kova urheilemaan. Bambon synnyttyä hän tuumasi, että perheaika jää iltaisin liian lyhyeksi, jos töistä suuntaa vielä salille. Niinpä autotallimme toimii tätä nykyä jumppasalina. Nyt treenin voi hoitaa lapsosen mentyä nukkumaan, eikä matkoihinkaan kulu aikaa. Ja lenkille pääsee tietysti kotiovelta.

Autotallin muuttaminen punttisaliksi on ollut kokonaan Miehen harteilla. Minä en ole tavoistani poiketen puuttunut asiaan lainkaan. Ihan kiva siitä tuli siitä huolimatta tai juuri siitä syystä. Vaikka puitteet ovatkin hyvät, kotijumppariksi minusta ei ole. Liian yksinäistä puuhaa. Ryhmässä pomppiminen ja hikoilu on kivointa.