Onneksi tällaiset päivät on harvassa. On nimittäin ärsyttävää, kun kaikki ärsyttää. Ja sekös vasta ärsyttääkin, kun kaikki ärsyttää aamusta asti. Edes neulominen ei nyt tunnu auttavan. Murrr.

Sähköhärpäkeallergia

Kärsiikö lisäkseni kukaan muu sähköhärpäkeallergiasta? Siinä lähes kaikki näkösälle tulevat sähköhärpäkkeet, kuten kahvinkeittimet, leivänpaahtimet yms. aiheuttavat ärtymystä ja päänvaivaa. Itse yritän saada vempeleet parhaani mukaan piiloon. Joskus huonommalla, joskus paremmalla menestyksellä. Jääpähän pahimmat turhakkeet kyseisen allergian vuoksi ostamatta.

Sähköhammasharja oli aikoinaan hankittava. Sen laturi on käytännön syistä (pistorasia vieressä) lojunut pikkuvessan hyllyllä, vaikka siinä se suorastaan huutaa olevansa ulkopuolinen. Viimein hoksasin piilottaa sen. Kun harja on ladattu, töpseli purkkiin ja kansi kiinni. Ei ärsytä enää.

Pakkaspäiväruokaa

Kiva viikonloppu. Tuli vihdoin oikea talvi ja hyvää seuraa. Jonkin aikaa jatkunut sosiaalinen paitsiomme selätettiin kestitsemällä vieraita oikein kahteen otteeseen. Eilen illalla naposteltiin pikkusuolaista kaveriporukalla, tänään tarjoiltiin tuhtia pakkasruokaa mummulle ja papalle.

Sunnuntain menu

Maa-artisokkakeitto

Paahdetut punajuuret

Kanelinen lihapata

Pottumuusi

Vuosi vaihtui

Bambulassa vuosi vaihtui ilman suurempia seremonioita. Toki laitettiin pöytä koreaksi, syötiin ja juotiin tavallista paremmin. Pidemmän kaavan mukaan. Paukkuvat raketit vetivät pikkumiesten huulet muikeiksi. Pyh. Eivät ole tuossa asiassa lainkaan tulleet äitiinsä.

Vihdoinkin meillä on sohvapöytä. Löysin alennusmyynneiltä sen mistä aiemmin mainitsin haaveilevani. Ihanan Normann Copenhagenin Tablon. Se on lahja minulta minulle. Toivottavasti värkki kestää kauhukakaroiden kiipeilytelineenä!



Lupaus

Uudenvuodenlupauksilleni on useimmiten käynyt vähän niin ja näin. Reisissä on yhä selluliittia ja kaksivuotiaanikin antoi jouluna kyseenalaisen opinnäytteen, kun tiputti lelunsa:
" Voooi iTTu, pajoauto!"
Siinä oli kuulkaa ilmaisuvoimaa, vai miten se sanotaan? Juu, en ollut ylpeä silloin ja yritän pestä suuni saippualla. Taas kerran.

Yhden ainoan lupauksen olen saanut pidettyä. Lupasin sen viime vuonna, sitä edellisenä ja sitä edellisenä. Se on ollut paras lupaukseni ikinä. Lupaan panostaa kivojen asioiden tekemiseen. Se on osoittautunut aika helpoksi. Se on asennekysymys.

Onnellista uutta vuotta 2012 kaikille lukijoille! Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Kiitos myötäelämisestä, ilossani ja surussani. Olette aarteita.



Kuva täältä.