Vuosia vaalimani huonekumipuu kärsi jatkuvasta nitkuttelusta ja lehtien nipistelystä, joten päästin sen viimein kärsimyksistään. Varmaan arvaattekin, että kaiken takana oli aiemmin mainitsemani kodin tuholaiset. Tilalle tuli uusi kokelas. Toivotaan, että se saa osakseen hieman hellempää kohtelua.

Tämä täällä suuntaa viikonlopuksi Köpikseen. Palataan asiaan ensi viikolla. Heips!

Fiskars-arvonnan voittajat

Fiskars-arvonta on päättynyt ja onnetar on poiminut pärekorista voittajan - ja toisenkin. Eikös vaan kaksi kuulosta kivemmalta kuin yksi? Molemmat saavat palkinnoksi Xtract™ puutarha- ja retkisahan.

Voittajat ovat:


OUTO ORAVA, jonka unelmapuutarha olisi tällainen:
"Mun unelmapuutarha on {kummallinen?} sekoitus sekä japanilaista ruukkupuutarhaa verivaahteroineen ja bambuineen että rönsyävää ja runsasta kasvustua, ei laajaa nurmikkokenttää vaan salaisia piilopakkoja kätkevä kotoinen "viidakko" pioneineen, unikkoineen, hedelmäpuita unohtamatta.
Toivottavasti muutaman vuoden päästä sellainen löytyy miniatyyrikokoisena siirtolapuutahastani... :)"

ja

MIMURA, joka kuvaili unelmapuutarhaansa näin:
"Voi, unelmapuutarhassani olisi jotenkin erillään leikkitilaa(pelikenttää) lapsille ja yhteisiin peleihin sekä kodikas puutarha. Vanhahkoja hedelmäpuita, marjapensaita ja kasvimaa.. Tunnelmallinen sopukka, jossa olisi ehkä huvimaja tai joku muu rakennus missä olisi mahdollisuus istua iltaa ja grillata ruokaa. Paljon kukkia, eikä yhtää ampiaisia;)"


Kiitos kaikille osallistuneille ja paljon onnea voittajille.
Outo Orava ja Mimura, laitattehan s-postilla tulemaan osoitetietonne!

Kodin tuholaiset

Käsittämätöntä kuinka lapsiperheen koti kuluu. Remontista tulee kesällä kolme vuotta ja jo nyt yksi jos toinenkin seinä on pakkelin ja maalin tarpeessa. Siellä täällä, alle metrin korkeudessa, on epämääräisiä koloja ja jälkiä ja onpahan keittiön sokkelikin ajettu kärryllä katkipoikki. Lisäksi pari väliovea on saanut siipeensä. Kaapistojen peililiukuovet ovat sentään vielä ehjinä. Ihme! Olen monta kertaa onnitellut itseäni kahdesta valinnasta, joita en olisi tehnyt, jos asuisin yksin. Nimittäin laminaattilattiasta ja valkoisesta nahkasohvasta. Aina kun haaveilen ihanasta puulattiasta ja kankaisesta laiskanlinnasta, katson poikia ja herään unelmistani. Ehkä muutaman vuoden päästä...

Asiasta toiseen. Pelastin kuvan kapistuksen roskistuomiolta. Ihan soiva peli, mutta kerrassaan kamalan näköiseksi päässyt. Taikasieni ja sähköteippi saivat taas ihmeitä aikaan.

Teema ja termari

Tässä se nyt on, kaunein ja paras kahvimuki - ainakin minusta. Kauan, liian kauan, sitä on odotettu. Vuoden hyvä teko -palkinto menee Iittalalle. Kiitos, nyt on Teema-muki oikean kokoinen. Vielä kun malliston neliskanttiset tarjoiluvadit saataisiin reilusti korkeampina, olisi täydellinen uunivuoka siinä. Niin, ja siihen lisävarusteena silikonikansi.... Olisi kai jo liian hyvää ollakseen totta.

Nyt kun tässä kiitoksia jaellaan, niin kiitokset myös äidille sinne jonnekin. Löysin hänen kätköistään vanhan termarin, jonka luulin jo aikaa sitten kadonneen. Nappulana siitä juotiin uimarannan kylmimmät mansikkamehut. Lupaan jatkaa perinnettä.

Muistivaje

Jos on valtakunnassa kärsitty tietovajeesta (kuten puolustusministeri eilen asian ilmaisi), meidän mikrotaloudessa ongelmia on aiheuttanut tavallista rajumpi muistivaje. Sitä korjaamaan on seinälle ripustettu taulu, jonka vain sokea voi huomaamattaan ohittaa. Uudet muistilaput huutavat extra-huomiota. Eiköhän lopu unohtelu.