Pääsin eilen viettämään antoisaa päivää Tikkurilan vieraana. Ihana yhdeksästä kolmeen. Täsmätietoa, vinkkejä, idiksiä ja kädet saveen, tai tässä tapauksessa maaliin, meininkiä. Tosiaankin, parasta on kun pääsee itse kokeilemaan. Harmikseni jätin kameran kotiin. Aikataulutetut aamulähdöt muksujen kanssa kun eivät luonnistu kommelluksitta.

Ei ole vaikea keksiä mikä jäi päähäni muhimaan ylitse muiden. Innostuin Tikkurilan kehittämistä uusista lattiamenetelmistä. Olemassaolevat tuotteet uudessa käyttötarkoituksessa, neljä tekniikkaa ja designissa vain taivas rajana. Bravo! Taisin keksiä ainakin yhden tekniikan lisää. Tätä pitää päästä kokeilemaan jossain joskus.   

Kuvat Tikkurila.

Pääsiäisremontti

Ei oltu pääsiäisenä aivan toimetonna, vaan saatiin paljonkin aikaiseksi. Talon viimeinen remontoimaton tila, yläkerran toinen makuuhuone, on ollut varsinainen häpeätahra. Vihdoinkin oksettavan oransseista seinistä hankkiuduttiin eroon, lattia uusittiin ja vaatekaappien, ah niin ihanat, kirsikkapuukuvioiset melamiiniovet maalattiin liitutaulumaalilla. Saatiinpa jokunen julistekin kehyksiin. Vielä laitetaan sokkeli kaappien alle, kalustus kuntoon, rakennetaan sänky ja tuodaan läjä leluja nurkkiin, niin eiköhän eräs nuoriherra ylläty, kun seuraavan kerran luoksemme saapuu.

Harmi, etten hoksannut ottaa ennen-kuvaa. Tämä otos muuton ajoilta antanee kuitenkin osviittaa siitä, miltä täällä näytti. Hui kamala!

Hyvää pääsiäistä!

Minttu

Huomaan taas ihastuneeni minttuun. Se näyttää kivalta mustan ja valkoisen kanssa. Teininä huoneessani oli mintun väriset seinät ja mintun värinen seinäpuhelin. Tykkäsin kovasti. Nyt taidan mennä vähän varovaisemmin. 

Hei, SÄ oot ansainnu ton!

Terveiset Kööpenhaminasta! Ei voi rennommin ihminen viikonloppua viettää, kuin kera hyvän ystävän. Kun on vuosien varrella opiskeltu yhdessä, asuttu yhdessä ja koettu kaikenmoiset kohellukset yhdessä, sitä tuntee toisen melko hyvin ja yhteiselo reissussakin tuppaa olemaan varsin helppoa. Ja hei, keneltä tulee shoppaillessa parhaat perustelut hankinnalle, kun mieli tekisi jotain, mutta ei oikein raaskisi?

Tämä Ally Capellinon reppu lähti pitkän mietinnän ja ystävän osuvan kehupuheen myötä mukaani Stillebenistä. Vieläkin naurattaa, mutta haluan uskoa joka sanan. Ja apua, mikä kauppa. Kaikkea ihanaa kertakaikkiaan.