Huono poka, hyvä poka

On huonoja uutisia ja on hyviä uutisia. Huonot ensin. Kahdet kolmista silmälaseistani hajosi viikon sisällä. Ensimmäisiä minä hiukan kiristin ja säädin, ja naps, menivät keskeltä poikki. Vahingosta viisastuneena kiikutin seuraavat pokat optikolle säädettäväksi, ja naps, aisa poikki. Voihan viikset, sanoin minä. Kolmansia ei säädetä vaikka tarvis olisi. Meinaavat pudota nenältä jos katselen alas. Ei auta kuin kulkea nenä pystyssä.

Hyvät uutiset on, että sain uudet lasit. Tykkään niistä kovin. Otin ekat pokat, jotka kätösiini tarttuivat. Simppelit ja ajattomat. Toivottavasti ne kestävät. Nyt on kyllä syytä mainita, että ihan surkeiksi ei voi niitä rikki menneitäkään haukkua. Ne ihanammat oli hankittu vuonna 2001 ja ne toiset 2006. Välillä on linssiä vaihdettu, että taas näkee. Laseista ne tietysti säilyivät, joissa vahvuudet olisi pitänyt tarkistaa aikaa sitten.

Nyt kun taas näkee, näpräys jatkuu. Tongin vanhoja jämälankojani ja päätin, että niille pitää tehdä jotakin. Aivan hirveitä värejä löytyi. Mitä ihmettä mä olen niistä joskus tehnyt? Kun en raaski lankoja poiskaan heittää, aloin neuloa tilkkuja, kolmioita. Tekisin vauvalle niistä vaunuihin peiton, jos jaksan neuloa tarpeeksi. Suuri mahdollisuus kyllä on, että tästä on jälleen kehkeytymässä uusi ikuisuusprojekti. Hui hai, kattellaan kuin käy.