Perheen kesken

Me ollaan vietetty aikaa tiiviisti perheen kesken. Ollaan otettu rauhallisesti, oltu paljon kotona ja piipahdettu välillä mummulassa tai kaupoilla. Välillä meillä on käynyt ystäviä ja sukulaisia tutustumassa uuteen perheenjäseneemme. On tapahtunut pieniä asioita, mutta meille merkityksellisiä.

Tänään neuvolantäti kävi katsomassa Pätkää. Pikkuinen on ylihuomenna kaksiviikkoinen, joten aika pitkälle venyi ensimmäinen punnitus sitten sairaalasta lähdön. Ei hätää, painoa oli tullut yhdeksässä päivässä reilu puoli kiloa ja poika voi kaikin puolin hyvin. Hän nukkuu vielä paljon, mutta etenkin aamupäivisin jaksaa seurustella jo pidempiä jaksoja. Öisin herätään kerran syömään. Itkut on sangen harvinaisia.

Männä päivänä käytiin ekan kerran kylvyssä. Odotin, että touhusta nousee aikamoinen rähinä, mutta mitä vielä, poika näkyi tykkäävän oikein kovasti. Kylvettäminen on meillä ollut tähän asti miesten hommaa. Minun puolestani näin saa olla jatkossakin. Isiltä se vain käy niin paljon paremmin kuin äidiltä.

Isoveli-Bambo harjoittelee kovasti uusia asioita ja sotku on usein sen mukaista. Brion kävelykärry laitettiin eilen kaappiin piiloon. Kärryn kanssa jopa juostaan, mutta ilman sitä ei viitsitä edes yrittää kavellä vaikka poika nousi jaloilleen jo seitsenkuisena. Takavarikko tepsi ja tänään sitten käveltiinkin ensimmäistä kertaa pidempi matka ihan ilman mitään tukea. Voi että Bambo oli tyytyväinen itseensä ja saamiinsa valtaisiin abloodeihin. Meillä nimittäin tuuletettiin oikein kunnolla. 

Bamboa on alkanut vaivata hurja eroahdistus. Se saa jo hieman koomisiakin piirteitä. Isi ei kertakaikkiaan voi mennä edes vessaan ilman, että pienen miehen maailma suorastaan romahtaa. Sylissä pitäisi olla koko ajan. Isyyslomaa jatkuu onneksi vielä tämän viikon. Sitten kattellaan miten ahdistuksen kanssa pärjätään.