Jouluyllätys

Pari viikkoa ennen joulua minulta kiellettiin pääsy autotalliin. Syytä ei kerrottu, mutta kyllähän minä isona tyttönä ymmärsin heti mistä on kysymys. Jouluyllätyksestä tietenkin. Tästäkös mahdoton arvuuttelu alkoi. Yritin päivittäin onkia vinkkiä. Luettelin kaikki mahdolliset vaihtoehdot pollesta polkupyörään. Kyselin onko "se" elävä, onko "siinä" ruuveja, onko "sen" joku suunnitellut, onko "sillä" turkki, onko "siinä" moottori, kuuluuko "siitä" ääntä, tehdäänkö "se" tehtaassa jne jne. Ei tullut pienintäkään selkoa arvoitukseen. Mies vain myhäili ilkikurisesti.

Vihdoin aatonaatto vaihtui aattoon. Puoliltaöin minut talutettiin silmät sidottuna autotalliin. Kun sitten näin mitä Joulupukki oli tuonut, meinasin pudota pyrstölleni. Siinä oli itku ja nauru herkässä. En osannut ikimaailmassa odottaa mitään tällaista. Neljä Starckin Toy-tuolia! Sehän nyt oli selvää, että meillä on ollut kilttejä lapsia, mutta näin kiltti äiti ja vaimoke en myönnä olleeni.

Muistan kerran viime kesän terassiremontin keskellä maininneeni, että Toyt ovat kauneimmat terassituolit ikinä. Joku oli pistänyt tämän korvan taakse.
Kiitos Rakas - Joulupukki!