perjantai 31. joulukuuta 2010

Onnellista ja iloista uutta vuotta!


Vuosi sitten totesin, että mennyt vuosi oli elämäni paras ja tästä on suunta vain alaspäin. Vielä ei ole alamäki alkanut. Nyt voin sanoa, että takana on kaksi elämäni onnellisinta vuotta. Kiitos siitä ihanille ihmisille ympärilläni!

Nyt Bambulassa laitetaan juomat kylmään ja poronkäristys liedelle hautuumaan. Uusi vuosi otetaan vastaan ystäväporukalla. Onnellista uutta vuotta kaikille!


Kuva on täältä.

torstai 30. joulukuuta 2010

Alennusmyynneillä





Eilen piipahdettiin alennusmyynneillä. Todellakin vain piipahdettiin, sillä Bambo vaikutti tosi tympääntyneeltä koko hommaan. Illalla poitsu oli kuuma kuin kekäle ja köllötti sylissä. Taitaa olla nyt ne poskihampaat tulossa, joita hammashoitaja ennusti pari viikkoa sitten.

Tyhjin käsin ei kuitenkaan tultu kotiin. Jyskistä löytyi herätyskello, torkkupeitto ja pari pussilakanasettiä. Harmi, kun pussilakanaa ei ollut tuplakoossa, sillä me nukkustellaan yhden ison peiton alla. Toisen petasinkin vieraspetiin ja toisesta teen Toukkalaan pikkupussilakanat. Ei muuten tule kankaalle pahaa metrihintaa - reilu 3 ja puoli egeä.


Herätyskello       3e      7,99e
Pussilakanasetti 15 e   29,99e
Torkkupeitto     25e    39,99e

tiistai 28. joulukuuta 2010

Pukinkontista






Korvatunturin väki muisti poikia monilla kivoilla jutuilla. Vähän liiaksikin, jos minulta kysytään. Pikku R ei ymmärtänyt joulusta tuon taivaallista. Bambo vähän enemmän. Parasta oli yhdessäolo läheisten kanssa. Huomenna isi lähtee taas töihin ja arki alkaa.

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Jouluyllätys


Pari viikkoa ennen joulua minulta kiellettiin pääsy autotalliin. Syytä ei kerrottu, mutta kyllähän minä isona tyttönä ymmärsin heti mistä on kysymys. Jouluyllätyksestä tietenkin. Tästäkös mahdoton arvuuttelu alkoi. Yritin päivittäin onkia vinkkiä. Luettelin kaikki mahdolliset vaihtoehdot pollesta polkupyörään. Kyselin onko "se" elävä, onko "siinä" ruuveja, onko "sen" joku suunnitellut, onko "sillä" turkki, onko "siinä" moottori, kuuluuko "siitä" ääntä, tehdäänkö "se" tehtaassa jne jne. Ei tullut pienintäkään selkoa arvoitukseen. Mies vain myhäili ilkikurisesti.

Vihdoin aatonaatto vaihtui aattoon. Puoliltaöin minut talutettiin silmät sidottuna autotalliin. Kun sitten näin mitä Joulupukki oli tuonut, meinasin pudota pyrstölleni. Siinä oli itku ja nauru herkässä. En osannut ikimaailmassa odottaa mitään tällaista. Neljä Starckin Toy-tuolia! Sehän nyt oli selvää, että meillä on ollut kilttejä lapsia, mutta näin kiltti äiti ja vaimoke en myönnä olleeni.

Muistan kerran viime kesän terassiremontin keskellä maininneeni, että Toyt ovat kauneimmat terassituolit ikinä. Joku oli pistänyt tämän korvan taakse.
Kiitos Rakas - Joulupukki!

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Ihanaa joulua Teille kaikille!


Bambulassa alkaa juhlavalmistelut olla hyvällä mallilla ja pian päästään rauhoittumaan joulun viettoon. Niinpä nyt on aika toivottaa iloista ja rauhallista joulua kaikille lukijoille. Naatiskelkaa ystäväiseni!

tiistai 21. joulukuuta 2010

Meikkipussi




Jos olen heikkona kaiken näkösiin purkkeihin ja purnukoihin, olen myös ihan vetelänä pussukoihin ja lompakoihin. Ihan kun ei näin joulun alla (ja muutenkin) olis muutakin tekemistä, piti väsätä ties kuinka mones meikkipussi. Aattelin tehdä tälle kaveriksi vielä isomman pesupussin.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Eläköön mummonneliöt!










Virkkaushimo sen kun kasvaa näitä katsellessa. Keväästä taitaa tulla värikäs.

Kuvat wool & wool stool

perjantai 17. joulukuuta 2010

Kauniita unia



Pikkuisella alkaa ensimmäinen vaatekerta jäämään pieneksi. Niin myös unipussi. Äiti teki fleecestä uuden ja isomman. Taas kelpaa Pinkku kainalossa ottaa nokosia.

torstai 16. joulukuuta 2010

Isoveljeilyä


Ei ole isoveljenä oleminen aina helppoa. Eikä myöskään isoveljen äitinä oleminen. Bambolle on tainnut valjeta, että pikkuveli on tullut ihan olemaan meillä, eikä sillä ole mitään aikomusta palata sinne jonnekin mistä lie tulikaan. Ennen niin iloinen poika on nyt 13-kuinen ärripurri, jonka mielestä lähes kaikki mitä äidin kanssa tehdään, on tyhmää. Pahanteossa ollaan heti kun äiti kiinnittyy pikkuveljeen. Tai juuri silloin pitää päästä syliin. Muulloin ei sitten haluta syliin jne. Ei ole ollut Bambolla enää hymy herkässä äidin seurassa. Pelleilevää äitiä lähinnä mulkoillaan ärsyyntyneenä, heitetään ehkä puupalikalla. Joskus heikkona hetkenä saattaa pieni hymynkare pilkistää, mutta sitten nassu kiireesti peruslukemille, ettei äiti luule olevansa hauska.

Mutta kas, kun isi tulee kotiin. Vanha Bambo kuoriutuu esiin. Hihkutaan ja kiljutaan, nauraa räkätetään, leikitään isin kanssa ja nuohotaan sylissä. Ja sitten isi ihmettelee, että mitä se äiti oikein höpisee känkkäränkästä. Poikahan on kuin aurinko.

Bambon elämää ei nyt helpota yhtään hammashoitajan käsky päästä eroon peukun imemisestä eli peukuttamisesta, kuten meillä sanotaan. Viime päivinä peukkuun on asennettu hieno muumilaastari, josko se estäisi imemisen. Mitä vielä, laastari nakerretaan pois ja peukutus jatkuu. Ei kuulemma myöskään Kynnelit sun muut pahan makuiset aineet auta. Konstit on nyt meillä vähissä.

tiistai 14. joulukuuta 2010

Pikapostia



Meinasin jättää tänä jouluna kylmän viileesti kortit lähettämättä. Ei vaan ole meinannut löytyä aikaa askarteluun. Mutta ei antanut luonto periksi. Pitäähän jouluna kortti lähettää - omatekemä sellainen. Tällä kertaa mentiin helpoimman kautta; räps, pojista kuva ja printteri raksuttamaan. Nyt osoitteita kirjoittamaan, että saadaan huomenna postiin.
Sori toverit, tiedän, että nää lapsikortit ei oo kaikista toivotuimpia, mutta tein nekin sydämellä... :)

Lapsivaara!




Lenkillä törmää jos jonkinlaisiin varoituskyltteihin. Tuo ensimmäinen on hauska!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Sandraa seinille



Kiitos Sanna Matildan vinkin, sain vihdoinkin tehtyä tilauksen Sandra Jutolle. Ja posti toi printit pikapikaa. Kerrankin saamattomuudesta on jotain hyötyä; nyt tilatessa printtejä sai kaksi yhden hinnalla. Tarjous on voimassa vielä reilun viikon!

perjantai 10. joulukuuta 2010

Uudet Teema-purkit


Oottekos jo kuulleet, että Teemaan on tulossa tämmöisiä kannellisia purkkeja? Liittyy kai jotenkin Kaj Franck 100 vuotta -juhlavuoteen. Ellen väärin muista, purkkeja tulee kahta kokoa; 6 cm ja 12 cm korkeita. Musta, valkoinen ja turkoosi mulle! Ehkä myös harmaa.

Kuva: Iittala

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Ryppyinen liina ja lässähtänyt kakku




Olen ihan täpinöissäni järkkäämässä joulua. Aina ennen on aatto vietetty muualla, mutta nyt ensimmäistä kertaa ikinä me isännöidään ja emännöidään. Saadaan luoda ihan oman näköinen joulu!

Kävin katselemassa sopivaa pöytäliinakangasta jouluksi ja yllätin itseni totaalisesti ostamalla Ikean Monalis-kankaan. Ajattelin jotain ihan muuta, mutta tämä jotenkin kolahti. Oho, alta pilkottaa kivasti tuo pilkullinen vahakangas. Silittäminenkään ei olisi pahitteeksi.

Tekaisin aamulla ennen lumitöihin lähtöä piparikakun, joka piti viedä ystävälle. Kakku näkyy lässähtäneen keskeltä tyylikkäästi. Pitää herkutella tämä koeversio itse ja tehdä uusi. Kahvinkeittoon siis ennen kuin pojat herää!
Kuva: Ikea


tiistai 7. joulukuuta 2010

Herra R


Meillä ei eilen pelkästään juhlistettu itsenäisyyttä. Meillä oli myös pienimuotoinen perheen sisäinen tiedotustilaisuus. Mies nimittäin paljasti mikä nuorimmaisellemme tulee nimeksi. Kyllä, juuri näin tämä nimiasia meni tällä kertaa. Aiemmassa postauksessa valittelin, kuinka vaikeaa meidän on keksiä pojalle nimeä, josta molemmat pitää. Vuosi sitten päädyttiin pitkän väännön jälkeen minun ehdotukseeni ja Mies valitsi sitten toisen nimen. Nyt päätettiin hoitaa asiaa toisin päin; Mies valitsee etunimen ja minä toisen. Kauan tässä kesti tälläkin kertaa ja jossain vaiheessa itsenäisyyspäivä piti laittaa miettimisen takarajaksi.

Minä olen tässä makustellut nimeä nyt päivän verran ja paremmalta se alkaa maistua joka nielaisulla. Hiemanhan se on semmoinen - hmmm - veikeän vesselin nimi. En sitten tiedä kuinka uskottava aikuinen mies voi tämän nimisenä olla. Noh, ehkäpä pojan tulevaa ammatinvalintaa helpottaa se, että toimitusjohtajat eivät vaan yksinkertaisesti ole tämän nimisiä!

Mutta ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Nimi sopii meidän kupeittemme hedelmälle vallan mainiosti. Mikään kovin hienostunut tai vakava nimi ei meidän tyyliin vaan millään istuisi. Nyt sitten toista nimeä keksimään ja nimiäisiä järjestämään!

perjantai 3. joulukuuta 2010

Arjen estetiikkaa




Me mennään vaunulenkillä lähes aina erään rumasti töherretyn alikulkukäytävän läpi. Eilen rupesin katsomaan sotkuja vähän eri näkövinkkelistä kuin aiemmin. 
Lähemmin tarkasteltuna törtöt näytti aika kauniilta. Jos teettäisi tosi ison kuvasuurennoksen, voisi saada tyylikkään taulun - oikein nykytaidetta.

Meillä on hektinen viikko takana. Mies oli työmatkalla ja tuli eilen illalla kotiin. Ajattelin, että poikien mentyä nukkumaan, pääsisin minäkin kainaloon. Mitä vielä, Pätkä nukkui alkuillan ja valvotti sitten kolmeen asti. Pari tuntia nukuttiin ja viideltä natiainen oli taas seuraa, syliä, ruokaa, vaipanvaihtoa ja ties mitä vailla. Onneksi meidän yöt ei tavallisesti ole tällaisia, muuten musta tulisi tosi äksy - tai siis vielä äksympi. Ja onneksi Miehellä on tällä hetkellä aika hyvä pelisilmä ja sopivan valikoiva kuulo. Se on mun kultakimpale, tai timantti, niinkuin taulussa sanotaan :)

Eräs lukija laittoi minulle jokin aika sitten ihanan koskettavan tsemppauspostin. Kiitos vielä Sinulle. Mukana oli seuraavat sanat:

"Lapseni pöydän ympärillä:
nämä ovat niitä ihmisiä, joille minut on tarkoitettu olemaan hyvä"
- Eeva Kilpi

torstai 2. joulukuuta 2010

Jouluoksa





Meille ei tule sisälle joulukuusta, mutta meillä on jouluoksa. Vaatimaton valkoinen käppyrä on esillä ympäri vuoden puettuna milloin minkäkinlaisiin arkivaatteisiin. Juhla-aikaan se puetaan tietysti juhlaan sopivaksi. Tänä jouluna oksaa koristaa puuhelmet ja valkoiset vanerisydämet - yksi jokaiselle perheenjäsenelle.

Joulukuusi tulee ulos terassille. Pihalla, tien poskessa, on myös suurehko mänty. Siihen syttyy jouluvalot naapurien ja ohikulkijoiden iloksi.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Joulukuu




Vihdoinkin joulukalenterin ensimmäinen luukku on avattu! Tai luukut. Meillä on kolme joulukalenteria. Molemmilla pojilla on omat, serkuilta saadut kalenterit. Äidin kalenteri löytyi Taikin joulumyyjäisistä. Se on Minna Mäkipään dissainia.