Kaivoin kuin kaivoinkin eilen ompelukoneen esiin ja tein pientä ja simppeliä. Näillä ompelutaidoilla ei kyllä muuhun kyetäkään. Tässä lajissa intoa on enemmän kuin osaamista ja tekemisen tyylikin on vähän puuseppämäinen rullamittoineen ja suorakulmineen. Onneksi lopputulos ratkaisee eikä tyylipisteitä jaella.
Poikien kesälätsätilanne on ollut surkea. En vaan ole löytänyt kivoja ja edullisia. Nyt kaapin perukoilla käyttämättömänä lojunut trikootunika sai uuden elämän. Hihoista tuli molemmille muksuille kevyet pipot. Kuten kuvasta näkyy, poseeraaminen ei tänään maistunut. Peukku paremmin. Pienempi malli nukahti jo ennen kuvauksia.
Kivaa päivää kaikille!
Wow! Hieno!
VastaaPoistaVaude! Hauska ajatus että pojat ovat hihoissasi :)
VastaaPoistaToi on kyllä erittäin hyväksi havaittu kierrätys keino, minä olen tehny mekkojakin tytölle isoista paidoista. Tuo kangas on ihanan näkönen kyl just pipoissa...
VastaaPoistaAivan ihana! Mä tein vasta omalle potsulle punavalkoraidalliseta tuolleen vinoon leikattuna,ohuesta kankaasta. Tosi käytällöllinen helteelläkin. Sulla on täällä paljon ihania juttuja,hirveästi jaksat ideoida vaikka sulla on kaks pientä lasta! Minä ompelen hurjasti ja mustavalkoinen on nyt jo pitempään ollut mun juttu yhdistettynä perusväreihin..siksikin sinun blogisi on minulle niin inspiroiva :)
VastaaPoistaIHASTUTTAVAT PIPOT!!! :) TAHTOO MYÖS...
VastaaPoistaKiitos kaikille kommenteista. Trikoon ompelu on minusta hankalaa, joten pitää tehdä helppoja ja tällaisia puolivalmiita juttuja. Pitäisi kai perehtyä erilaisiin neuloihin ja ompeleisiin, jotta voisi tehdä jotain työläänpää.
VastaaPoista