Ongelmansa kullakin

18.8.2012




Minun korurasiassani on enemmän tykötarpeita kuin valmiita koruja. Ihailen helyjä muiden yllä, mutta itse en osaa niitä käyttää, vaikka tahtoisinkin. Käsikoru vielä menee, mutta että kaulaan...

Silloin tällöin innostun tekemään itse. Yleensä kemuihin lähtiessä. Kun saan tekeleeni valmiiksi, mallaan peilin edessä ja totean näyttäväni joulukuuselta. Niinpä jätän korviini iänikuiset hopeanapit, ne pienimmät. Aika tylsää.


25 kommenttia:

  1. Hah, mulla ihan sama juttu. Tykkään esim.värikkäistä helmistä ja niitä roikkuukin monet vessan naulakossa. Aina kun niitä mallaan peilin edessä ja meinaan laittaa, niin aina otan lopulta pois. Joskus olen päässyt autoon asti, mutta sinne ovat jääneen. ;)
    -micu-

    VastaaPoista
  2. Ymmärrän, sama täällä. Musta on KIVA tehdä koruja, mutta en osaa pitää niitä, sillä jotenkin ne tuntuvat häiritsevän. Korvikset ovat tosin must, ne on pakko olla koko ajan korvissa koska muuten on tulee tunne että on alasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä, korvikset on oltava.

      Poista
  3. Itsestäni tuntuu myös että olen kuin joulukuusi pitkissä helmissä. Vaikka ne ovatkin ihania niin ne eivät vain kertakaikkiaan ole mun juttu. Eli siis meitä on muitakin. Itselläni ei ollut omissa häissänikään kuin korvikset korvissa, kaulaan en kertakaikkiaan osannut ripustaa mitään sopivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin. Ja sitten on vielä ne ihanat kamalat huivit. Ihailen, mutta mulla ne ei koskaan näytä rennoilta.

      Poista
  4. ^The story of my life :) Sekä korut että huivit. Tuollaiset pallohelmetkin näyttää omassa kaulassa ihan kummallisen "ulospullottavilta" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ulospullottava", kuinka osuva termi. Ei kuvaa ainoastaan korujani, vaan myös olemustani näin syksyn kynnyksellä :)

      Poista
  5. Siis allekirjoitan niin tuon saman! Jo jokunen aika sitten innostuin maalailemaan ja askartelemaan jos jonkinmoisia puuhelmikoruja ;) Enkä ole saanut pidettyä niitä vielä, enkä kyllä blogiin astikaan saamaan... Ehkä nyt sun innoittamana pitäis kaivaan ne kätköistä käyttöön! Toi rannekoru on namu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäkin maalailin. Jossain välissä tuli taas visio... Hohhoijaa.
      Tuo käsikoru on kai käytetyin käsikoruni ikinä. Päässyt tänä kesänä jopa leikkipuistoon. Klassikko?

      Poista
  6. No niin hani, taas ollaan tässäkin asiassa ihan saman laisia ;) Menneellä viikolla vetäsin kaulaani isot harmaat helmet. Pidin niitä hetken kotona, mutta kun lähdin kaupungille otin ne pois. Mua niin ottaa päähän, että ei osaa olla nainen :/ Tai osais mut jostain syystä ei ole. Puss o kram <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heiiii, ei se naisellisuus koruista ole kiinni. Rumat ne koruilla koreilee, vai miten se meni?

      Poista
  7. Samassa veneessä täälläkin, helmet on ihania, mutta jonkun toisen kaulassa! Kesä on mennyt pihahommia tehdessä ja totuin olemaan ilman vihki- ja kihlasormustakin. Kesän kuljin siis ilman ja nyt on taas kaumea totuttelu käyttämään niitä uudestaan! Ja heti kun ovesta astun työpäivän päätteeksi sisään, riisun ne edelleen ihan ensimmäiseksi pois! Mutta mustat pienet puuhelmet korvissa, ilman niitä en ole! :D

    -piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sormukset ne pahoja onkin. Vähän jopa kuristavat ;)

      Poista
  8. Tiedän tunteen rouvaseni, tällaisella suht kääpiöllä ne hopeanapitkin näyttävät jo joulukuusen koristeilta. Kamerani palautui koomasta ja katselen kateellisena ( siis ihaillen!! ) skarppeja ja kauniita kuviasi. Ehdin jo hitusen innostua mahdollisista vakuutus korvauksista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeparantuminen! Mulla kävi keväällä pokkarin kanssa samoin, mutta sukellusta mereen se ei enää kestänyt.

      Poista
  9. Voi mä kuulun taas niihin joilla on alaston olo jos on liian pienet korut :) Mull aon aina paitsi töissä (apuva) isot korvikset ja jos on iso kaulakoru niin niiden varalle on pienemmät korvissa :) Mut musta on vaikeempi löytää kaulakoruille sopivaa paitaa... siis kaulaaukkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kuulut varmaankin niihin, jotka osaavat minun silmissäni kantaa korunsa niin tavattoman luontevasti! Tuo kaula-aukkojuttu on myös minulle yksi osa ongelmaa.

      Poista
  10. Mulla käy helmien kanssa samalla tavalla. Teen aina innoissani niitä, mutta lopulta ne päätyvät lasten kaulaan...heille ne sopivat!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi saa edes sen tekemisenilon :)

      Poista
  11. Hei. Kiitos ihanasta blogista. Noi helmet on aivan upean värisiä, ja olisin kysynyt, oletko maalannut itse vaiko hankkinut jostain valmiina. Lueskelen blogiasi kateudesta vihreänä (noiden helmien ja kaiken muunkin suhteen). Elena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos. Voin lohduttaa, että jos juuri nyt näkisit olohuoneemme leluvuoren ja muun sotkun, naamasi vihertäisi ihan muusta syystä :)

      Kuvien värikkäät helmet ostin keväiseltä Köpiksen reissulta, mutta kyllä kotoisista askarteluliikkeistäkin löytää vaikka mitä.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta. Täytyy kierrellä katselemassa. Ehkä mäkin vielä joskus pääsen tässä blogien lueskeluharrastuksessa niin pitkälle, että pääsen kommentoimaan oman kuvan kera näitä juttuja. Iloja. Elena

      Poista