Tuskin koskaan ehdin ottaa yhden yhtä kuvaa juhlistamme. Valmistelut jäävät aina viime tippaan. Imuria tungetaan vasta siivouskaappiin, kun vieraat jo pimputtelevat ovikelloa. Juhlien aikaan en malta seurustelulta kuvata ja jälkikäteen en muista. Eikä silloin muka ole mitään kuvattavaakaan.
Tämänpäiväisen vappubrunssimme jälkeen tein poikkeuksen. Sen sijaan, että olisin alkanut siivota ja pakata ylimitoitettua tarjoilua jääkaappiin, tartuin kameraan. Haitanneeko tuo, jos elämä näkyy.
