Tämä pitää vielä muistin aikana kertoa. Instagramissa eilen asiasta vinkkasinkin, mutta aiemmasta blogipostauksesta sen unohdin. Clas Ohlsonilta nimittäin löysin tällaiset kivat bambulautaset kesän pihasapuskointiin ja piknikille. Eikös vaan olekin kauniit?

Hintakaan ei päätä huimaa. Käyttökokemusta ei ole vielä tarjota, mutta kattellaan miten toimivat.

Puistattava puolukka

Ruokavaliooni on tehty hieman korjausliikkeitä, jonka myötä kurkusta pitäisi saada päivittäin alas vähintään 200 grammaa kotimaisia marjoja. Nyt sattuu olemaan niin, että puolukat, viinimarjat, tyrnit sun muut kitkerämmät tai kiviset marjat eivät ole suurinta herkkuani. Etenkään, kun sekaan ei ole lupa sotkea sen kummempaa makeutusta.

Puolukka on meillä tupannut jäädä pakastimen pohjalle. Joskus lihan lisukkeeksi on survaistu jokunen marja. Mustikat ja mansikat käyvät paremmin kaupaksi. Joka päivä sellaisenaan syötynä nekin alkavat kyllästyttää.

Makumieltymyksiäni uhmaten päätin aamuna eräänä heittää blenderiin rasiallisen puolukkaa ja niellä smoothien alas vaikka väkisin. Suureksi yllätyksekseni hyvää tuli, siis tosi hyvää, kun sekaan sotki oikeat ainekset. Ja mikä parasta, suutuntuma on ihanan pehmeä. Setistä tuli kertaheitolla uusi suosikki. Kun ripautan joukkoon heraa, satsi käy sopivan tuhdista ateriasta.

Pian pakastimen puolukkavarasto alkaa olla muisto vain, mutta hyviä ja yksinkertaisia marjareseptejä kaipaan lisää. Niitä, joihin ei lisätä puolta kiloa voita ja toinen sokeria. Otan mielelläni vinkit vastaan. Tämän oman herkkuni teen näin:

SAMETTINEN PUOLUKKASMOOTHIE

200g kohmeisia puolukoita

    1   avokado

    1   banaani

 30g heraproteiinijauhetta (maustamaton)

         minttua

3-4 dl vettä

Kamat blenderiin ja slurps.

Uusia makuja etsimässä

Sitä helposti jymähtää tuttuihin ja turvallisiin makuihin ja makuyhdistelmiin. Ja mikäs siinä. Ei hyvää niin vaan kannata vaihtaa. Riskinä kuitenkin on, että uusia, kivoja makuelämyksiä jää tyystin kokematta. Kuulostaako tutulta? Ainakin omalla kohdalla pikkuinen tuuletus vanhoihin tapoihin on ihan paikallaan, niin arjessa kuin juhlassakin.

Kuten moni teistä on huomannut, olen pitkin vuotta päässyt tekemään varsin kivoja yhteistyöjuttuja Arlan kanssa muun muassa Castello-juustojen tiimoilta. Tällä kertaa sain tehtäväkseni lähteä etsimään ja kokeilemaan uusia kavereita Castellon sinihome- ja valkohomejuustoille. Virallisemmin Castello Creamy Blue ja Castello Creamy White.

Matkani vei läheiseen Prismaan, jonka tarjontaa ryhdyin tutkimaan tavallista tarkemmin - ja ennakkoluulottomammin. Takuuvarma viikunahillo sai tällä kertaa jäädä hyllyyn, mutta mukaan lähti melkoinen kassillinen aivan uusia tuttavuuksia.

Palattuani kauppareissulta ryhdyin maistelemaan, yhdistelemään ja kokeilemaan. Ei muuten ollenkaan epämieluisa homma tällaiselle herkkusuulle, vaikka hutejakin tuli.

Tarkan makustelun jälkeen tämä yhden naisen raati keräsi omasta mielestään parhaat löydöt vinkiksi muille kokeilunhaluisille. Tietenkään unohtamatta pistettä i:n päällä. Nimittäin kauniita astioita, kynttilöitä ja muita tarpeellisia tunnelmanluojia. Erityisesti innostuin huipputaitavan Lotta Niemisen S-ryhmän omalle House-merkille suunnittelemasta Ensilumi-mallistosta, sekä Mari Ylipahkalan Tovi-astioista ja Maija Puoskarin Poppa-sarjasta.

Nämä tuotteet pääsivät suosikkilistalleni. Uudenlaisia keksejä juustojen kanssa, esimerkiksi ruisnachoja. Toki Carr'sin keksilajitelma pääsi monipuolisuutensa vuoksi mukaan. Löysin uusia hillotuttavuuksia, herkullisia luomuhedelmäsoseita sekä tummaa suklaata sinihomejuuston kaveriksi. Sopii se kyllä valkohomeenkin kanssa.

Niin, ja näin joulun lähestyessä piparit oli ehdottomasti otettava repertuaariin mukaan. Sen verran huippu makupari ovat sinihomejuuston kanssa. Uutena tuttavuutena lisäsin vielä herkkupalan päälle Jam it! Papaija-Limehilloa. Kerrassaan loistava yhdistelmä, kuten ensimmäisen kuvan sinihomejuusto-suklaayhdistelmäkin, jonka kanssa parhaiten keksin virkaa ajoi Carr'sin sopivan mieto Table Water -keksi.

Jam it! -hillot olivat kaikki aika kivoja juustojen kanssa. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Kookoshillo oli erityisen kiinnostava kokeilu, eikä lainkaan hullumpi valkohomejuuston kanssa.

Uusi juustokeksisuosikkikin löytyi, nimittäin Vaasan RuisNachot. Valikoimissa on useita makuja, mutta juustojen ja etenkin valkohomejuuston kanssa sopii Seesami & Merisuola -versio. RuisNacho-valkohomejuustoyhdistelmän kruunuksi löysin varsin virkistävän uutuuden, Clearspring luomupäärynäsoseen. Aivan ihanan hento maku mikäli makeat hillot tuntuvat liian - noh, makeilta. Samasta sarjasta löytyvät myös päärynä-banaanisose sekä omena-mangosose. Kokeilemisen arvoisia ovat nekin.

Tällä kertaa en panostanut niinkään hedelmäosaston antiin, josta kyllä löytyy herkullisia makupareja juustoille. Omia suosikkejani ovat viikuna ja päärynä sekä viimeaikoina makea persimon. Tarvinnee tehdä vastaava kokeilu eri hedelmien kanssa jossain vaiheessa. Varmasti monta hyvää yhdistelmää on mennyt sivu suun. Ensin kuitenkin makustellaan näitä uusia tuttavuuksia.

Perheen kanssa risteilemässä

Eräänä marraskuisena perjantaina pakkasimme viikonloppukassimme ja lähdimme Silja Linen kutsumana seilaamaan kohti Tukholmaa ja tutustumaan uudistettuun Silja Symphonyyn. Mukaan lähti muutama bloggaaja perheineen. Poikasemme olivat riemuissaan. Edellisestä, yli kolmen vuoden takaisesta laivareissusta, he eivät enää muistaneet tuon taivaallista.

Uudistuneella laivalla on panostettu erityisesti lasten unelmaristeilyyn, joten odotukset olivat korkealla. Omien mielikuvien ja aiemman kokemuksen perusteella laivaristeilyjä ei niinkään ole suunniteltu lasten tai lapsiperheiden tarpeisiin. Nyt asiaan oli odotettavissa parannusta.

Lasten mielestä parasta laivalla oli uusi Silja Land, lähes 300 neliöinen leikki-, touhu- ja pelipaikka, jossa kaiken ikäisille lapsille löytyi kivaa tekemistä. Nämä parhaat leikin asiantuntijat olivat saaneet äänensä kuuluviin jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa ja sen huomasi. Lisäksi suunnittelijat olivat hienosti huomioineet meidät vanhemmat. Aikuisen näkökulmasta paikka oli käytännöllinen, lapsia oli helppo seurata isommassakin vilskeessä ja leikkipaikaksi tila oli erityisen tyylikkäästi toteutettu. Silja Landin Playstation Lounge näytti olevan lasten lisäksi myös isien mieleen.

Laivan kylpyläosastokin oli kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Perheen miesväki kävi katsastamassa paikat. Itse en mukaan ehtinyt, mutta eipä se haitannut. Pääasia, että perheen vesipedot nauttivat.

Lauantaina suunnistimme Tukholmaan. Päivän ykköskohteena oli suosittu Junibacken, joka oli maineensa veroinen. Siellä touhutessa ja lukuisia yksityiskohtia ihastellessa päivä vierähti nopeasti. Lapsiperheille ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. Ennen paluumatkalle lähtöä ehdimme vielä tehdä pienen pyrähdyksen keskustassa.

Risteilyn paras makunautinto koettiin laivan uudessa sushi-ravintolassa. Lapsille oli katettu oma buffa siltä varalta, että sushi tuntuu liian eksoottiselta. Ravintola oli varsin viihtyisä. Ikkunapaikalta muksut pääsivät vilkuttelemaan tutuille satuhahmoille. Piipahtivatpa Pikku Myy ja Muumipeikko myös ravintolan puolella halittavina.

Laiva oli tosiaankin uudistunut ja lapsilla tuntui olevan mieluisa reissu. Lapsiperheiden matkat menevät tietenkin pikkuväen ehdoilla, mutta meille vanhemmille voisi vielä kehittää pientä viihdykettä risteilyyn. Hyttiin tietenkin vetäydytään melko aikaisin, joten ilta saattaa tuntua aikuisista aika pitkältä, jos uni ei vielä alkuillasta ota tullakseen. Lasten nukahdettua työminä nostikin päätään ja kehittelimme siipan kanssa aikamme kuluksi pieniä ja vähän suurempiakin parannusideoita meidän aikuisten ja koko perheen viihtyvyyden näkökulmasta. Mutta summa summarum, reissu oli varsin onnistunut ja olemme jälleen yhtä kivaa kokemusta rikkaampia. Kiitokset Siljan iloiselle porukalle siitä!

Juhlaa ja juustoja

Laskeskelin, että kuukauden sisällä tuli järkättyä melko monet kestit -  yhdet brunssit kaveriperheille sekä viidet synttäritarjoilut. Kaikki perheessämme ovat syntyneet näin syksyllä, joten pientä ja isompaakin kemua riittää. Poikien 4- ja 5-vuotissynttäreitä vietettiin useampaan otteeseen. Molempia juhlistettiin juuri silloin oikeana päivänä, läheisimpien tullessa piipahtamaan. Lisäksi järkättiin yhteiskemuja, sekä ekakerran myös kaverisynät. O-ou, niissä oli menoa ja meininikiä!

Tarjoilut aiheuttavat usein pientä päänvaivaa. Kaikille pitäisi löytyä mieleistä, niin lapsille kuin aikuisillekin. Itse olen suolaisen perään ja aivan heikko juustojen edessä, kuten viisivuotiaammekin. Siksipä ne kuuluvat usein osaksi tarjoilua.

Omia suosikkijuustojamme tuli tällekin tarjottimelle. Lautasella on Castellon homejuustoja eri vivahteilla, valkohomejuustoa, valkohometta tryffelillä, Marquis puna-valkohomejustoa sekä Castello Black sinihomejuustoa. Lempparimakuparit löytyvät viikunoista, hilloista, pähkinöistä, kuivatuista hedelmistä tai hunajasta sekä suolaisista ja hieman makeammista kekseistä.

Tässä muutama vinkki juustotarjoiluun:
- ota juustot huoneen lämpöön 1 tunti ennen tarjoilua, jotta maku ja koostumus ovat parhaimmillaan ja eri vivahteet pääsevät oikeuksiinsa
- hyvän juustotarjottimen saa kasaan, jos valitsee monipuolisesti erilaisia makuja: sinihome- ja valkohomejuustoja, voimakkaita, mietoja ja kovia juustoja - jokaiselle jotakin
- jos jälkiruoaksi on pelkkä juustotarjotin, kannattaa varata 100-150 g per ruokailija
- jos juustotarjotin on ainoa suolainen tarjottava, kannattaa varata 200 g ruokailijaa kohden
- kullekin juustolle varataan oma veitsensä leikkaamista varten, jotta maut eivät sekoitu
- tarjoilussa kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia hilloja ja hedelmiä sekä erilaisia keksejä ja leipiä: vaaleaa, tummaa, hapanta, maustettua - ihan oman maun mukaan

Yhteistyössä Castello / Arla

Castellon kanssa Optio Gaalassa

Eilisiltana reilut 700 kutsuvierasta pääsi ihastelemaan säihkettä ja muodin uusia tuulia Kauppalehden vuotuisessa Optio Gaalassa Kaapelitehtaalla. Itse en tuohon kutsuvierasjoukkoon lukeudu, mutta sain jännittävän mahdollisuuden kokeilla stailaustaitojani ihan uudenlaisessa ympäristössä. Juustoistaan tunnettu Castello tarjosi tapahtumassa herkkujaan juhlavieraille ja minun tehtävänäni oli loihtia tarkoitukseen makoisat puitteet. Irokeesi hoiti järjestelyt ja illan emäntinä toimivat Castellon upeat Laurat.

Melko rennolla meiningillä mentiin, vaikka arvokkasta juhlasta olikin kyse. Pääosassa olivat tietenkin juustot, joiden houkuttelevuutta pyrin korostamaan hedelmin ja kukin. Kukka-asetelmat tein hurlumhei-tyyliin eli reippaasti sekoittaen kaupasta hankittuja kukkasia yhdessä kedolta ja puskista poimittujen kasvien kanssa. Astiat olivat varsin simppelit; lasia, puuta ja ripaus kultaa. Tausta oli juuri Castellon näköinen, tunnelmallisen tumma. Vanhat puiset pullolaatikot toimivat rekvisiittana ja pystypöytinä oli muutama tammitynnyri.

Jos palataan Castello-yhteistyössä muutama kuukausi taaksepäin, niin joku teistä saattaa muistaa, kuinka täpinöissäni olin debyytistäni ruokastailaajana ja juustokuvaajana. Sittemmin olen päässyt kuvaamaan hieman lisää ja tämänkertainen tehtävä olikin hauska jatkumo antoisalle yhteistyölle, sillä nyt kuviani pyöri juustopöydän yläpuolella olevalla screenillä. Laitanpa tässä teillekin viimeisimpiä otoksiani nähtäville. Olkaatte hyvät: Castello White ja ihana uutuus Castello White with Truffle