Noniin, vihdoinkin jatkoa taannoiseen postaukseen, jossa esittelin terassille tekemäni sohvakaluston. Tekemisvaiheen kuvat hävisivät muistikortin mukana, mutta eiköhän näillä olemassa olevilla kuvilla ja pienellä ohjeistuksella innokkaimmat nikkarit pääse eteenpäin. Ja kalusteen rakennehan on hyvin perinteinen, ilman mitään kikkailuja.

Vaikka meillä oli erityisesti tarve terassin kulmasohvalle, halusin siitä kuitenkin monikäyttöisemmän kalusteen. Eli ideana oli tehdä istuinryhmä, joka muotoutuisi tarvittaessa pariksi aurinkopediksi tai daypediksi, tai miksi niitä nyt sitten haluaakin kutsua. Materiaalina käytin aiemmista remonteista yli jäänyttä höylättyä kakkosnelosta (2x4)ja kakkoskakkosta (2x2). Työkaluina käytin katkaisusirkkeliä (käsisahallakin pärjää jos on tarkka ja kärsivällinen), ruuviväännintä ja suorakulmaa. Liitokset on tehty ronskisti pitkillä ruuveilla. Ilman puristimia pärjäsin oikein hyvin.

Pinnan käsittelin Tikkurilan Pika-Teholla. Koska kalusteet ovat koko ajan taivasalla, koitan säästää niitä heittämällä sadekeleillä päälle suojapeitteen. Ikean mallistosta löysin sopivat, juuri ulkokalusteille tarkoitetut.

Kumpikin peti on tehty neljästä osasta: käsinojallisesta päädystä, käsinojattomasta päädystä, keskirungosta sekä istuimen kansiosasta. Kannen olisin voinut liittää runkoon, mutta ajattelin pedin keventämiseksi ja liikuteltavuuden helpottamiseksi erottaa ne toisistaan.

Molemmat pedit ovat eri pituisia. Halusin mallata istuinryhmän juuri tuohon meidän terassille sopivaksi. Korkeusmitatkin tein fiiliksen ja tilan mukaan. Syvyys (reilut 60 cm) määräytyi Ikean patjojen perusteella.

Tekovaiheen kuvien puuttuessa koitan antaa muutaman kirjallisen ohjeen, mutta tsekkaa myös tarkasti yllä olevista kuvista sekä aiemman postauksen kuvista mallia.

Käsinojallinen pääty
1. Sahataan jalat kakkosnelosesta haluttuun mittaan. Huomioi käsinojapäädyn kokonaiskorkeudessa ja jalkojen pituudessa päälle tulevan käsinojan paksuus.
2. Sahataan käsinojaksi tuleva kakkosnelonen kalusteen kokonaissyvyyden mittaiseksi. Käsinoja tulee jalkojen päälle siksi, että rakenne olisi tulevampi, eikä sadevesi pääse herkkään päätypuuhun.
3. Sahataan kakkosnelonen ja kakkoskakkonen pituuteen, jossa kokonaissyvyydestä on vähennetty jalkojen paksuus. Kakkosnelonen kiinnitetään jalkojen väliin istumakorkeudelle ja kakkoskakkonen sen alle jalan sisäsivulle.
4. Kasaa päätyosa ruuvaamalla. Muista aina porata ruuville ensin reikä, jotta vältyt puun halkeamiselta.

Matala pääty
1. Sama rakenne kuin käsinojallisessa päädyssä, mutta käsinoja puuttuu, Näin ollen osan korkeus on sama kuin istuinkorkeus. Huomaa, että jalkojen päälle tuleva 2x4 -osa on saman pituinen käsinojan kanssa eli se ei tule jalkojen väliin.

Keskiosan runko
1. Päätä sohvan leveys ja sahaa kaksi kakkosnelosta (etu- ja takalankku). Huomioi kalusteen kokonaisleveydessä jalkaosien leveys (kaksi kertaa 4 tuumaa).
2. Sahaa päätylankut. Vähennä mitassa kalusteen syvyydestä etu- ja takalankkujen paksuus (kaksi kertaa 2 tuumaa)
3. Sahaa muutama kakkoskakkonen samaan mittaan poikkipuiksi, istuintasoa kannattelemaan.
4. Kasaa runko ruuvaamalla. Poikkipuut (2x2) ruuvataan rungon alareunaan, niin, että päälle tuleva istuintaso on samassa tasossa runko-osan yläreunan kanssa.

Istuintaso
Voit ruuvata istuintason lankut (omassani 5 kpl) suoraan keskiosan runkoon tai tehdä erillisen istuintason, jolloin kalusteen liikuttelu on vähän kevyempää.
1. Sahaa lankut keskirungon sisäpituuden mukaan ja ruuvaa ne rungon poikkipuihin jättäen lankkujen väliin pienet raot. Mutta ruuvaa lankut vasta viimeisenä, kun kaluste on muuten koottu!
tai
2. Sahaa lankut keskirungon sisäpituuden mukaan ja sahaa kakkoskakkosesta hieman rungon sisäsyvyyttä lyhyemmät poikkipuut. Ruuvaa ne sopiviin kohtiin, jotta ne limittyvät tasaisesti rungon poikkipiden kanssa.

Osien yhdistäminen
1. Ruuvaa toinen pääty keskirunkoon päätyosan piilossa olevan 2x2 riman läpi. Tsekkaa vielä kuvista kiinnityskorkeus.
2. Ruuvaa toinen pääty samalla tavalla.
3. Nosta istuinkansi päälle, mikäli teit erillisen
jos et, ruuvaa lankut istuinosan lankut kiinni rungon poikkipuihin.

Siinä se sitten oli, pintakäsittelyä vaille valmis.

Voilà!

DIY | sohvaryhmä terassille

Otin kesän aluksi itselleni tehtäväksi hankkiutua eroon, tai ainankin pienentää, remonteista vuosien varrella yli jäänyttä puutavaraläjää. Sirkkeli on iltaisin soinut ahkerasti (sori naapurit!), mutta kaikenlaista pientä, ja vähän isompaakin, olen saanut aikaiseksi.

Pitkään olen toivonut terassille sohvakalustoa ja nyt sen sain, kun vihdoin innostuin itse tekemään. Autotallin räystään alle oli viime kesän piharemontista jäänyt kasa kakkosnelosta, joista osa oli maalattu valkoiseksi ja osa oli vielä ilman pintakäsittelyä. Puun värisestä haaveilin ja niinpä ryhdyin hiomaan valkoisia maaleja pois, kunnes ymmärsin, että väri ei nyt kertakaikkiaan vaan sovi näihin meidän puitteisiimme. Eipä siinä sitten mitään. Uutta maalia vaan pintaan. Kyllä Miestä taas vähän nauratti seurata touhujani, mutta minkäs teet, kun on visio. Enkä onneksi sentään kaikkia lankkuja ehtinyt hioa.

Tuommoinen kulmasohva siitä sitten tuli. Patjat ja tyynyt hain Ikeasta. Pöytäidis on vielä hakusessa, mutta menköön nuo nyt väliaikaisesti. Uusi aurinkovarjokin pitää hankkia, sillä vanha rimpula ei tunnu tämän kesän tuulilla pysyvän pystyssä. Tosin, eipä tuo aurinkokaan liiemmälti ole vielä porottanut.

Sohvan idiksenä oli myös jonkin sortin monikäyttöisyys. Siitä postaan tuonnenpana. Laitan samalla mukaan kuvaa sohvarakenteen toteutuksesta, mikäli jotakuta innostaa alkaa nikkaroimaan jotain vastaavaa.

DIY | Lastensängyt kotikonstein

Aina kaupasta ei löydä juuri sitä mitä tarvitsee. Tai sitten hinta yksinkertaisesti hirvittää. Vuosi sitten etsin 2- ja 3-vuotiaille pojilleni samaan aikaan kukkaroa, käyttötarvettamme sekä silmää miellyttäviä sänkyjä. En löytänyt, joten päätin kokeilla osaisinko tehdä itse. Vuoden testikäytön jälkeen uskallan rohkaista muitakin kokeilemaan. Omilla rakenneratkaisuillani tuskin puuseppäkoulua läpäistään, mutta sainpahan toteutettua muutaman itselleni tärkeän yksityiskohdan (kuten ei näkyviä ruuvinkantoja) sekä kaksi pomput ja törmäilyt kestävää sänkyä. Kuitteja en enää löytänyt, mutta olisikohan nuo muutaman kympin kipale tulleet maksamaan. Toki ruuviväännin, ruuveja, maalia ja muuta pikkusälää löytyi valmiiksi kotoa, mutta eivätpä nuo hintaa kovin olisi nostaneet. Mikä parasta, sänky oli helposti kotona valmistettavissa eikä mitään erikoistyökaluja tarvittu.

Perinteinen levysänky on kotinikkarille helpoin rakenne toteuttaa, mutta kärsivällisyyttä ja tarkkuutta kyllä tarvitaan. Eivätkä apukädetkään ole pahitteeksi kasausvaiheessa. Minä innostuin nikkaroimaan silloin kun olin yksin kotona ja välillä tuntui, ettei kaksi kättä riitä, vaikka vain poraamisesta ja ruuvaamisesta oli kyse.

Sivu- ja päätylevyt sahautin Bauhausissa haluamiini mittoihin. Olin ensin aikeissa tehdä sängyt vanerista, mutta päädyin lopulta edullisempaan 19 mm MDF-levyyn. Levyt maalasin huolellisesti vaahtomuovitelalla, jolloin pinnasta tulee lähes yhtä tasainen kuin ruiskulla maalatessa. Lisäksi ostin 2x2 cm puurimaa, jota ruuvasin sivulevyjen sisäpuolelle tukemaan sängyn sälepohjaa. Aluksi pohja oli tarkoitus tehdä laudoista, mutta Ikean löytönurkasta nappasin mukaani edulliset sälepohjat, jotka pätkäisin saksilla oikeisiin mittoihin. Sivu- ja päätylevyjen liittämisessä käytin poratappeja, jotta sain kohdistettua levyt oikein. Itse kiinnityksen tein sisäpuolelta kulmaraudoilla, sillä en halunnut ainuttakaan ruuvinkantaa näkyville.

Meillä yksi kriteeri sängyille oli koko, jota tehdasvalmisteisena ei ole saatavilla. Itse tehdessähän sängyn leveyden, korkeuden ja pituuden ei todellakaan tarvitse olla standardi, vaan voi tehdä juuri sellaisen, mikä omiin tarpeisiin parhaiten sopii. Myös levymateriaaleissa ja väreissä on runsaasti valinnanvaraa. Koska sänkymme eivät ole vakiokokoa, ei valmiita patjojakaan löytynyt. Niinpä leikkautin Etolassa 10 cm vaahtomuovipatjat sänkyyn sopiviksi. Niiden suojana pidän Ikeasta hankittuja patjansuojuksia.

Minkäänlaisia laitoja en sänkyihin tehnyt. Muutama yö nukuttiin patja sängyn vieressä lattialla mahdollisen tippumisen varalta, mutta vahinkoja ei onneksi ole sattunut.

Lelulaatikot tein samalla idealla kuin sängyt. Päätylevyjen reunat halusin kuitenkin piilottaa pois näkyvistä, joten etulevy, se jonka alalaidasta laatikko vedetään ulos, on yhtenäistä pintaa. Näin levyyn kohdistuu suurempi rasitus, mutta ennakoin sen tekemällä 2x2 cm rimoista tukevan pohjarakenteen ja kiinnittämällä liitokset kulmaraudoilla. Pohjarimojen päälle laitoin edullisen valkoisen 3 mm kovalevyn. Alle kiinnitin pienet renkaat. Alareunan ja lattian väliin jätin helposti sormien mentävän raon.

Jos siis pinna kestää ja perustyökalut yhtään pysyvät kädessä, niin suosittelen ehdottomasti kokeilemaan mitä omin kätösin voi saada aikaiseksi. Nikkarointi on mielettömän kivaa, eikä mikään miesten etuoikeus. Koklaappa!

...

A year ago I decided to try to make beds for my 2 and 3 year old boys. After one year of usage I'm ready to encourage others to try too. Beds are still like new despite my not so professional solutions for the structure or joints. Here's the result.

Taas säihkyy

 

 

Tänään se taas iski verkkokalvoille, kuten joka vuosi näihin aikoihin. Ikkunoista tulviva armoton kevätaurinko paljasti, kuinka keittiö-olohuonetilan valkoiset pinnat olivat kuin huomaamatta muuttuneet kamalan näköisiksi. Painomustetta, vaatteista irtoavaa likaa, rasvaa, mitä lie.

 

Laitoin hihat heilumaan ja jälleen kerran kiitin mielessäni taikasienen keksijää. Lika lähti ja valkoinen muuttui todella säihkyvän valkoiseksi uskomattoman vähällä vaivalla. Kaikille teille, jotka ette taikasientä vielä tunne, kannattaa kokeilla.

 

Voi kun olisinkin onnistunut tallentamaan muutoksen ottamiini kuviin. Alimmassa ehkä huomaatte eron. Oikeanpuoleista sohvan istuintyynyä on pyyhkäisty taikasienellä, vasemmanpuoleista ei.

 



 

 

 

Päivää kellarista!

 

 

Bambulan Facebook-tykkääjät sen tietävät, että olen viimepäivinä viettänyt tavallista enemmän aikaa kellarissa - tällä kertaa puusepänhommissa. Valmistakin on syntynyt. Toinen pojista on jo nukkunut ensimmäisen yön äidin tekemässä sängyssä, toinen pääsee isojen poikien petiin tuotapikaa. Kapistusten alle tulevat lelulaatikot odottavat vielä kasausta, joka ei totisesti ole lempipuuhaani.

 

Tässä pari tunnelmapalaa Toukkalasta. Tai eiköhän olisi jo aika alkaa kutsua huonetta jollain toisella nimellä? Eivät kai metrin mittaiset mitään toukkia enää ole.

 

 

 



 

 

 

 

DIY | vaatekaapista kotitoimisto

Ohjetta Ikean Fjell-vaatekaapin muuntamisesta kotitoimistoksi on kyselty ja tässä se vihdoin tulee. Helppo juttu.

Tarvitset kaapin lisäksi 4 kappaletta Ikean Ekby Tryggve -hyllylevyjä (119x28 cm) sekä pieniä L-rautoja hyllynkannattimiksi. Kaappi on tankokaappi, joten kootessasi sitä, jätä mukana tulevat 2 tankoa asentamatta. Halutessasi voit maalata vihertävän taustalevyn ennen asentamista. Ota kaapin sisämitta ja sahaa hyllylevyt sen mukaan. Kiinnitä kulmaraudoilla hyllyt haluamallesi korkeudelle. Kirjoitustasoksi tulee kaksi hyllylevyä rinnakkain. Sisusta kaappikonttori makusi mukaan. Valmista tuli.



Ylin kuva Ikea.

Junioriväelle

Miehen kymmenvuotias asustaa meillä aika-ajoin. Hänen valtakuntaansa yläkerrassa on laiteltu pikkuhiljaa. Sängyn ja sohvan virkaa ajaa vanerilevy pyörillä. Ihan käypä ratkaisu huoneen matalimmalle seinälle.

Lukuvaloksi hankin Ikean mustan valaisimen ja tunnelmavaloksi sinisen neonputken. Huoneen keskelle haluaisin pyöreän matalan pöydän Lego-rakennelmille ja muille askareille. Ei vaan välähdä, miten sen toteuttaisin. Pitää vielä vähän miettiä.

Nätit

 

Useampi kuppi kahvia meni, mutta valmista tuli. Ja tyytyväinenkin olen aikaansaannoksiini. Kuten aiemmin kerroin, tuoliprokkis paisui aiottua työläämmäksi. Halusin päästä eroon mustasta tekonahkaverhoilusta, toiveena löytää sen alta vaneria, mutta toisin kävi. Paljastui kovalevyä, joka oli ehdottomasti saatava piiloon. Tuli hankaluuksia levyn läpi porattujen reikien ja muiden yllätysten kanssa, mutta mitä noista. Nyt ovat nättejä kuin sika pienenä!

Pilkunviilaaja

Uusin projektini on tässä. Huutiksesta ostamani tuolit kokevat muodonmuutosta, joka tuntuu paisuvan aiottua työläämmäksi. Joskus olisi fiksua mennä siitä mistä aita on matalampi, mutta ei minun luonteellani. Että pitikin alkaa tonkia pintaa syvemmältä. Olisi jo valmista, ellen olisi auttamaton pilkun viilaaja. Pahimmassa tapauksessa pilasin koko jutun. Toivottavasti en!

Helppo pöytälevy

Pojatkin jo tietävät, mitä äiti tekee heidän käytyä nukkumaan. Isompi sanoo: "Äiti menee keittiöön siivoomaan."  Ei ole vielä sanavarastossa oikeampaa sanaa, jynssäämään. Tai rapsuttamaan (veitsellä), mitä aika usein teen saadakseni kuivahtaneet ruuan jämät irti pöydästä.

Olen lukemattomia kertoja raapiessani pöydän pintaa heittänyt kiitoksen appiukolle pöytälevystä, jonka hän taannoin toiveitteni mukaan teki. Oikea lapsiperheen - ja hermojen - pelastus. Miltä puu- tai maalipinta näyttäisikään tällaisen kohtelun jälkeen? Kamalalta. Iki-levy ei ole moksiskaan. Niin, ellei perheessä ole täystuhoja, kuten meillä. Katsokaapas tarkkaan yläkuvan pöydän reunaa, sitä vaneriosaa. Eräs nuoriherra teroitti siinä taannoin alahampaitaan. Niitä ainoita. Huoh.

VINKKI! Meillä on sama pöytä myös ulkokäytössä ja levy on kestänyt hyvin. Pöytälevyksi voisi kokeilla myös filmivaneria. Värivaihtoehtoja tuntuu nykyään olevan useitakin tarjolla, eikä tarvitse kuin sahauttaa levy oikeaan mittaan. Reunat saattaa olla hyvä vahata kosteudenkestäviksi, luulisin. Onko kukaan kokeillut? Olisi kiva kuulla kokemuksia.



Uutta huussissa

Syksyllä oli puhetta, että olin maalaamassa huussin puun värisiä halpisvarusteita valkoisiksi. Kannatti. Tila raikastui kertaheitolla. Kuusikulmiomattokin sopii vessaan kuin nenä päähän.

Vuosi vaihtui

Bambulassa vuosi vaihtui ilman suurempia seremonioita. Toki laitettiin pöytä koreaksi, syötiin ja juotiin tavallista paremmin. Pidemmän kaavan mukaan. Paukkuvat raketit vetivät pikkumiesten huulet muikeiksi. Pyh. Eivät ole tuossa asiassa lainkaan tulleet äitiinsä.

Vihdoinkin meillä on sohvapöytä. Löysin alennusmyynneiltä sen mistä aiemmin mainitsin haaveilevani. Ihanan Normann Copenhagenin Tablon. Se on lahja minulta minulle. Toivottavasti värkki kestää kauhukakaroiden kiipeilytelineenä!