Kuvat minusta: Emma Huttu


Kevätpuolella tein pari hankintaa, joihin olen ollut erityisen tyytyväinen. Marimekon ystävämyynnissä tuli vastaan kiva mekko, jonka nimeä en tosin muista. En ole varsinaisesti mekkoihminen, enkä normaalisti viihdy kovinkaan kirjavissa kuoseissa, mutta tässä tunnen oloni kovin kotoisaksi.

Toinen, aivan erityisen mieluinen hankinta on uudet rillit. Paristakin syystä. Näköni oli huonontunut parissa vuodessa niin, että tarkkuutta vaativissa hommissa käytin välillä piilareiden päällä varsinaisia lasejani. Niin huvittavalta kuin se kuulostaakin, mutta murheellisen totta. Tällaista tämä ikääntyminen on!

Lisäksi tykkään pokien designista. Ja värikin on jännä. Normaalisti pokat näyttävät lähes mustilta, mutta auringonvalon osuessa niihin tietyssä kulmassa, ne ovatkin paljon vaaleammat.

Olen aina ajatellut, että vuorten kokoisten poskipäiden kanssa pyöreät kehykset eivät käy missään tapauksessa ja hölmöltä olen niitä kokeillessa aina näyttänytkin. Nyt löytyi kuitenkin malli, joka ainakin omasta mielestäni istuu ihan somasti.

Ystäväni ja yhteistyökumppanini, valokuvaaja Emma Huttu ikuisti uuden minän työpaikkamme pihamaalla. Jaamme Emman kanssa yhteisen studio- ja työtilan vanhan Silkkitehtaan tiloissa Tikkurilassa. Mikäli etsit kuvaajaa vastasyntyneelle, taaperolle, teinille, itsellesi tai vaikkapa hääparille, voin suositella lämpimästi. Emman portfolio löytyy täältä, klik.


Nyt pyhien viettoon. Rentouttavaa juhannusta kaikille ja saunat lämpimiksi. Ei ole mekkokelit ei.

DIY | sohvaryhmä terassille

Otin kesän aluksi itselleni tehtäväksi hankkiutua eroon, tai ainankin pienentää, remonteista vuosien varrella yli jäänyttä puutavaraläjää. Sirkkeli on iltaisin soinut ahkerasti (sori naapurit!), mutta kaikenlaista pientä, ja vähän isompaakin, olen saanut aikaiseksi.

Pitkään olen toivonut terassille sohvakalustoa ja nyt sen sain, kun vihdoin innostuin itse tekemään. Autotallin räystään alle oli viime kesän piharemontista jäänyt kasa kakkosnelosta, joista osa oli maalattu valkoiseksi ja osa oli vielä ilman pintakäsittelyä. Puun värisestä haaveilin ja niinpä ryhdyin hiomaan valkoisia maaleja pois, kunnes ymmärsin, että väri ei nyt kertakaikkiaan vaan sovi näihin meidän puitteisiimme. Eipä siinä sitten mitään. Uutta maalia vaan pintaan. Kyllä Miestä taas vähän nauratti seurata touhujani, mutta minkäs teet, kun on visio. Enkä onneksi sentään kaikkia lankkuja ehtinyt hioa.

Tuommoinen kulmasohva siitä sitten tuli. Patjat ja tyynyt hain Ikeasta. Pöytäidis on vielä hakusessa, mutta menköön nuo nyt väliaikaisesti. Uusi aurinkovarjokin pitää hankkia, sillä vanha rimpula ei tunnu tämän kesän tuulilla pysyvän pystyssä. Tosin, eipä tuo aurinkokaan liiemmälti ole vielä porottanut.

Sohvan idiksenä oli myös jonkin sortin monikäyttöisyys. Siitä postaan tuonnenpana. Laitan samalla mukaan kuvaa sohvarakenteen toteutuksesta, mikäli jotakuta innostaa alkaa nikkaroimaan jotain vastaavaa.

Vinkki pihasapuskointiin ja piknikille

Tämä pitää vielä muistin aikana kertoa. Instagramissa eilen asiasta vinkkasinkin, mutta aiemmasta blogipostauksesta sen unohdin. Clas Ohlsonilta nimittäin löysin tällaiset kivat bambulautaset kesän pihasapuskointiin ja piknikille. Eikös vaan olekin kauniit?

Hintakaan ei päätä huimaa. Käyttökokemusta ei ole vielä tarjota, mutta kattellaan miten toimivat.

Terassilla ja pihalla

 

Männä viikolla on tullut touhuttua pihalla. On valtattu terassia ja levitetty kuorikatetta. Neljä kuutiota kärräsin, kolme odottaa vielä säkeissä.

Terassille purkitin muutaman kasvin. Tänä vuonna meinasin skipata perinteiset kesäkukat ja pärjätä pelkillä perennoilla ja puskilla. Aurinkoisella kelillä terassi on varsinainen pätsi, joten kasvien valinta on aina pienoinen haaste. Kokeilen miten herukkapuskat pärjäävät ruukuissa. Kestävät kuulemma paahteisillakin paikoilla.

Olen kaivellut talon nurkilta vanhoja, vähän kulahtaneita ruukkuja ja sekoittanut niitä uusiin neliskanttisiin, joita sain ostettua 10 kpl aivan ällistyttävän edullisesti. Kirpulta löysin pienempiä, käsintaottuja kupariruukkuja, sekä vähän ruostuneita valurautaruukkuja. Tykkään tyylistä just nyt. Erilaiset katteet tuovat muuten vähän yksinkertaisemmat kasvit ruukusta kivasti esiin. Kuorikatteiden lisäksi murskasin pari hajonnutta terrakottapurkkia katteen virkaa toimittamaan.

Kirpulta löytyi myös satulan jalustinvyöt. Useana vuonna keittiön oven edessä olevassa ritilikössä ollut yrttiseinä on ollut ihana ja kätevä, mutta saa nyt jäädä historiaan. Virittelin vöistä ja jämälaudasta ritilikköön pienen hyllyn.

Ette arvaa, kuinka ihanaa pihalla on pyöriä, kun se vanha murheellinen hiekkakenttä on enää masentava muisto! Viime vuoden hikiurakka palkitsee nyt. Ensimmäistä kertaa pihasta voi nauttia.

Tosin pientä remonttia on ehkä tänäkin vuonna luvassa. Haaveilen rakentavani autotallin punttisalista kesähuoneen. Hyviä vempeleitä on kohta myynnissä, mikäli kiinnostaa. Kurkkaappa instagramista, millaisia suunnitelmia päässä pyörii.

DIY | Kokedama

Täällä eletään jännittäviä aikoja. Viime kesän piharemontin päätteeksi laitettiin multiin kolmisensataa kasvia ja nyt odotellaan pelonsekaisin fiiliksin, kuinka moni on selvinnyt hengissä. Jotain elonmerkkejä toki näkyy, mutta vähän vaisulta näyttää paikoittain.

Vettä kuluu. Illansuussa, kastelukierroksen (joka on maailman tylsintä puuhaa) lomassa, kokeilin kokedamojen tekoa. Tuommoisia turilaita syntyi. En tiedä, kuinka oikeaoppisesti tein. Laitoin kasvin juuripaakun ympärille vähän märkää multaa ja kiedoin sammalet päälle. Pallon vedin kasaan ohuella metallilangalla.

Ulkona nuo banskut ja palmut tuskin vielä kestävät. Tarkoitus on ripustaa ne lasitetulle parvekkeelle. Kesällä teen kyllä omallekin pihalle muutaman palluran.