Iskä antoi pikkulikkana mökillä puukon käteen ja opetti veistämään. Olinpahan hetken hiljaa, pois pahanteosta. Kun kaupunkilaiskakara naukui saaressa tylsyyttä, laitettiin perkaamaan kaloja. Vihtakin opittiin tekemään melko varhain. Puukko pysyy vieläkin kädessä eikä kalan perkaaminen tuota ongelmia. Pakko myöntää, että niiden sisälmysten tutkiminen kiehtoo yhä. Vihdan tein eilen ekan kerran vuosiin. Oli vaikeampaa kuin muistin, mutta kyllä sillä selät piestiin. Ensi kerralla pitää tehdä tuuheampi.

Arpaonnea

Arvonta on suoritettu. Kulhosta nousi arpalippu, joka kuuluu Tinuhelle! Paljon onnea! Laitathan yhteystietosi ja valitsemiesi origamien numerot s-postilla osoitteeseen bambulaposti@gmail.com, niin saadaan mobile lähtemään uuteen kotiin.

Kiitos kaikille 101:lle arvontaan osallistuneelle. Ja kiitos häkellyttävän kannustavista kommenteistanne ja kivoista juttuideoista. Saamanne pitää!

Lauantai

Eilinen meni arjen askareissa ja vähän humputellessakin. Mummi tuli katsomaan poikia, kun aikuiset lähtivät muutamaksi tunniksi omille teilleen. Kuljeskeltiin kaupungilla ja syötiin hyvin, ihan vaan kaksistaan. Juhlaa.

Tänä iltana sitten nähdään ketä arpaonni suosii. Vielä ehtii osallistua arvontaan.

Sottapytyn pelastus

Tässä elämäntilanteessa ei kukkaro eikä kantti anna periksi sijoittaa mihinkään kovin arvokkaaseen mattoon. Tiedän, kuulostaa yököttävältä, mutta pienelle pottaharjoittelijalle sattuu vahinkoja tämän tästä. Taas aamulla luututtiin yhdet pissat lattialta - ja vähän matoltakin. Matot on aika kovalla koetuksella meidänlaisten sottapyttyjen perheessä.

Taisin jossain vaiheessa mainita, että löysin Eurokankaasta pieniä ja värikkäitä räsymattoja à 5,90 €. Tänään hain muutaman lisää ja sommittelin niistä erilaisia variaatioita. Ajattelin ommella matot karhunlangalla löyhästi yhteen. Matoista saisi upean pitkän käytävämaton taikka neliskanttisen, vaikkapa olkkariin. Ei tuo hullulta näyttäisi terassillakaan ja olisi aika kiva paljaan jalan alla. Ja mikä parasta, maton voi heittää pesukoneeseen.

Ale-vinkki

Olen miettinyt terassille tätä muovimattoa, mutta se on jäänyt tilaamatta turhan tyyriin hintansa vuoksi. Nyt lykästi! Jotexilla on tutustumistarjouksena -50% tilauksen kalleimmasta tuotteesta. Ystävät hyvät, käykääpä kattomassa löydättekö itsellenne jotakin mieleistä!

Huhuu

Tuli vaan mieleen, kun kevään ja kesän juhlakausikin on alkamassa, että olen surkea lahjanantaja. Mulla tulee aina hiki ja ressi, kun pitäisi keksiä jotain, jossa on oikeasti ajatusta. Tekisin lahjat mielelläni itse, mutta olen tosi arka antamaan mitään omatekoista. Oma maku kun on mitä on. Se mistä itse pitää saattaa olla toisen mielestä jotain ihan kamalaa. Tiedättekös sen kiusallisen hetken, kun toinen avaa pakettia ja jo ilmeestä näkee, että nyt ei mennyt nappiin? Näin on joskus käynyt. Siksipä lahjani ovat nykyään ärsyttävän hajuttomia ja mauttomia. Miten toiset keksii aina jotain kivaa?

Itseäni osaan kyllä lahjoa. Tämänpäiväinen lahja oli minulle elintärkeä päikkäriajan terapiahetki. Sen seurauksena mieli piristyi ja omppupuun oksaan syntyi pöllöpariskunta. Taidan ripustaa oksan yläkertaan menevään portaikkoon.

Moni on muuten kysynyt mistä hankin origamipapereita. Muutaman kerran olen tilannut niitä täältä. Pistän myös talteen kivoja lahjapapereita ja muitakin papereita. Kaikki käy, kunhan paperi on tarpeeksi ohutta taiteltavaksi. Sanomalehdissä on usein hienoja kuvituksia, etenkin mainoksissa. Sarjakuvista saa upeita papereita tai vaikkapa puhelinluettelon karttasivuista. Ei muuta kuin silmä tarkkana! Joku saattaa tunnistaa vasemmanpuolisen pöllön paperin. Se on Clasun ilmaista lahjapaperia.

Kattokuppi

Mies on saanut harmaita hiuksia valaisinvisioitteni kanssa. Kuten kuvasta näkyy, sähköjohtojen piilottaminen ja asentaminen voi olla hankalaa hommaa, kun kätevän päteviä kattokuppeja ei ole liiemmälti tarjolla. Jokin aika sitten löytyi kiva ratkaisu, CableCup. Tilasin saman tien sekä mustan että valkoisen. Vinkiksi vaan muillekin virittelijöille, Finnish Design Shopista näitä löytyy hintaan 14,95 €. 

Tahtojen taistelu

Tämä päättäväisen näköinen nuori herra tässä täyttää parin viikon päästä kahdeksan kuukautta. Hui olkoon, kuinka aika juoksee. Aamulla käytiin 8 kk-neuvolassa vähän niinkuin etukäteen. Kaikki oli mallillaan ja seuraava käynti on vasta vuoden ikäisenä. Mösjöö oli koko toimituksen ajan varsin hyväntuulinen - toisin kuin isoveljensä. Isompi nimittäin sai parkkipaikalla sätkyn, kun ymmärsi mihin ollaan matkalla. Parin viikon takainen, varsin surkuhupaisa neuvolakäynti, oli kait vielä liian hyvässä muistissa. Ei auttanut, vaikka kerroin, että nyt on pikkuveljen vuoro. Marssimme sisään yhtä äänekkäästi kuin edelliskerralla lähdimme. Taidetaan olla oikea Kiljusen herrasväki!

Vaikka muuten on poikien kanssa mennyt varsin lupsakasti, oli nuorimmaisen kanssa yönä muutamana hieman erimielisyyksiä. Hän kun meinasi, että saavutetuista eduista ei niin vain luovuta. Ehei, sanoi tämä mamma, joka oli umpiväsyneenä mennyt tekemään kohtalokkaan virheen ja tarjoilemaan yömaitoa kitisevälle ipanalle, joka ei moista ollut kaivannut enää aikoihin. Sillä siunaamalla hetkellä, suden hetkellä, tiesin mihin se johtaa. Tahtojen taisteluun. Pieni miehenalku puolestaan sanoi röyh! ja käänsi tyytyväisenä kylkeä.

Seuraava yö meni kuten olin uumoillut. Edellisen yön tapahtumat toistuivat minuutilleen. Puoli neljä alkoi jalkojen tömistely ja yleinen piehtarointi maustettuna itkuskelulla ja kaiken maailman sähläilyllä. Välillä rähistiin ihan tosissaan. Olin jo henkisesti valmistautunut tähän, mutta jestas että rasitti! Kerroin, että meidän baari aukeaa tasan kello kuusi, ei minuuttiakaan aiemmin, mutta pikkukaveri ei tätä tahtonut uskoa. Voi hitsi, kun siinä väsymyksessä teki mieli antaa periksi, mutta jos annat pikkurillin, niin...  Noh, jokunen aamuyö valvottiin puoli neljästä kuuteen, jolloin noustiin aamiaiselle ja päivän askareisiin. Nyt ollaan taas normaalissa päiväjärjestyksessä. On se vaan kumma, kuinka mukavat jutut omaksutaan kertalaakista, mutta tuo poisoppiminen kestää paljon kauemmin!

Jaahas, uutta viikkoa aloitellaan taas sadetta pidellen. Ei hätää. Saimme viime viikolla sadepäivien varalle parhaan lapsenvahdin ikinä. Olen naapurin pihalla touhuaville kaivurimiehille kiitokset ja pullakahvit velkaa.

Hauskaa viikkoa kaikille!

Terassin viimeistelyä

Terassin viimeistely etenee hitaasti mutta varmasti. Viime viikolla asennettiin osaan terassia kattolasit ja tällä viikolla on aina sateen tauottua yritetty saada uutta sävyä lattialankkuihin. Lankut on valtattava vielä toiseenkin kertaan, jotta niihin saadaan toivottu mustan sävy. Viikonlopuksi lupaavat aurinkoa. Josko sitten tulisi valmista? Mahtaa kuulkaa siitepöly ja roskat paistaa tästä lattiasta avaruuteen asti, eikä auringonpaisteella varpaita pitäisi palella. Meidän sisäköllä, siis minulla, siivottava vaan lisääntyy.

Kovasti tekisi mieli päästä istuttamaan kukkia ja sommittelemaan haaveiden yrttiseinää. Niin kylmä vaan on, että vielä pitää malttaa. Yllätin kuitenkin itseni eilen ostamasta orvokkeja. Normaalisti kesäkukkani ovat valkoista ja vihreää. Viime kesänä tosin mukana oli keltaista tehostevärinä. Olkoon nyt sinilila tämän kesän piriste.

Kaikkea pientä säätöä ja hankittavaa vielä olisi. Viime Ikea-reissulla mukaan lähti muutama lyhty ja mustia amppeliämpäreitä. Kovasti olen myös pohdiskellut miten ja mistä materiaalista voisin tehdä sellaisen kolmiomallisen purjevarjon, jonka virittäisin terassille aurinkosuojaksi. Onko kellään vinkkejä? Sellainen kangas olisi hyvä, joka päästää tuulta läpi, mutta luo varjon eikä kerää kaikkea vettä itseensä. Niin, ja on edullinen.

Uusi arvonta

Viime viikolla oli tarkoitus juhlistaa alati kasvavaa lukijamäärää pienimuotoisella arvonnalla, mutta kuinkas kävikään; Bloggerin huoltokatkoksen aikana hävisi koko postaus ja kaikkien osallistujien kommentit. Ei siis auta kuin aloittaa alusta. Eli niiden, jotka viime torstaina ehtivät osallistua arvontaan, tulisi tehdä sama uudestaan. Ne teistä, jotka eivät vielä arvontalippua lunastaneet, nyt mukaan. Jos käy niin, että vanha arvontapostaus jostain putkahtaa takaisin, poistan sen väärinkäsitysten välttämiseksi. Kiitos teille kärsivällisyydestänne ja kiitos muutenkin. Ilman teitä en viitsisi täällä tarinoida.

Koska olen heikkona origameihin ja mobileihin, ja viljelen niitä mielelläni ympäri kotia, arvonnan palkintona on Bambulassa väkerretty origamimobile. Homman juju on, että voittaja saa itse valita ne kuusi origamiperhosta, jotka haluaa mobileensa.

Arvonnan säännöt ovat seuraavat: arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin tähän kirjoitukseen. Jos mielessäsi on jokin aihe, josta haluaisit minun tulevaisuudessa kirjoittavan, kerro ihmeessä. Rekisteröitynyt lukija saa kaksi arpaa, muut yhden. Kerro kommenttisi yhteydessä monella arvalla olet mukana. Anonyymit, muistakaa nimimerkki. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 29.5.

Onnea!

Silmänruokaa

Niin se on, että jos pakkaukseen on panostettu, minut saa ostamaan vaikka - jääteetä. Vinkiksi vaan markkinamiehille ja -naisille; en taida olla ainoa laatuaan.

Sadepäivänä

Vähän synkältä näyttää kadonneen arvontapostauksen kohtalo. Bloggerin porukka on saanut palautettua lähes kaikki torstaina julkaistut ja kadonneet postaukset kommentteineen, mutta ei mitään mitä Bambula-blogista katosi. Palauttamista hankaloittaa suuri kommenttien määrä. Torstaina arvontaan ehti kommenttien muodossa ottaa osaa lähes 60 lukijaa. Hitsi, kun huonoa tuuria. Vielä en kuitenkaan arvontaa uusi, sillä olen viimeiseen asti optimistinen. Jollei postaus lähipäivinä palaudu kommentteineen, sitten aloitetaan alusta. Olen tosi pahoillani kaikkien arvontaan osallistuneiden puolesta.

Meillä olisi ollut tänään ulkohommia, mutta vesisade pilasi suunnitelmat. Ei auta kuin keksiä kivaa tekemistä sisätiloissa. Tällaisen taulutuotoksen sain aikaiseksi eräänä sadepäivänä jo jokunen aika sitten.

Kivaa viikkoa kaikille!

Tekniikka petti?

Eilen alkaneet Bloggerin ongelmat ja niitä seurannut lähes vuorokauden mittainen käyttökatkos saivat aikaan sen, että osa bloggaajien eilen julkaistuista postauksista kaikkine kommentteineen on kateissa. Näin kävi myös Bambulassa julkistetulle arvonnalle. Saivat origamiperhoset niin sanotusti ilmaa siipiensä alle ja katosivat taivaan tuuliin.

Nyt harmittaa älyttömästi kaikkien arvontaan osallistuneiden puolesta. Odotellaan kuitenkin vielä, josko Bloggerin nörtit saisivat palautettua arvokkaat postaukset. Jos eivät, otetaan uusiksi. Ei se sen kummempaa ole. Tämmöistä tämä on, kun on perjantai ja 13. päivä!

Antaa tekniikan tökkiä, me nautitaan viikonlopusta. Jos tekee mieli herkutella, tässä helppo ja maukas ruokavinkki viikonlopuksi:

PEKONILOHI

Paista pekonimuru rapeaksi ja valuta enin rasva talouspaperin läpi. Laita lohifile (tai kirjolohi, taimen yms) uuninpellille nahkapuoli alaspäin. Alle tietystikkin leivinpaperia ja ihan reippaasti suolaa. Suolaa tai mitään muitakaan mausteita ei kalan päälle tarvita, pekoni vain. Laita mötikkä 200 asteiseen uuniin vähän niinkuin tuon näköisenä kuin ylemmässä kuvassa. Paista noin puoli tuntia tai kunnes kala on kypsää. Tarjoile perunamuussin ja raikkaan salaatin kanssa. Juomaksi sopii mainiosti sekä punaviini että valkkari. Esimerkiksi nuo tuossa kuvassa.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Kimppu

Sain äitienpäivänä kauneimman kimpun ikinä. Olivat Bambon (isin avustuksella) poimimia kukkasia. Nyt Bambo luulee, että kaikki maassa kasvavat kukat on tarkoitettu revittäviksi.

Meidän pihalla on tapahtunut viime päivinä ja tapahtuu vielä lisääkin, kunhan aika antaa myöden. Kivan näköistä on tulossa, sen lupaan. Laitan kuvia heti kun on valmista.

Pieni hetki

Tuoli sai uuden värin ja säilykepurkista tuli cooleri. Nyt otan juhlan kunniaksi hetken omaa aikaa auringossa. 

Ihanaa äitienpäivää!

1,5-vuotisneuvola - ei ihan nappiin

Käytiin eilen 1,5-vuotisneuvolassa Bambon kanssa. Se reissuhan ei mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan. Oikeammin sanottuna pistettiin ranttaliksi, pantiin haisemaan. Jos nyt yhtään järjellä ajattelee, niin kukapa kovin luottavaisin mielin menisi viereiseen lääkärin huoneeseen, kun hetkeä aiemmin ihanan näköinen neuvolantäti on houkutellut omaan huoneeseensa, kehuen kuinka kivoja leluja siellä on, ja sitten tuikannutkin melkein sukkapuikon kokoisen neulan reiteen. No joo, siinä pituusmittauksille vaaka-asennossa, palikkatesteille, sydänäänille ja muille testeille olis haistateltu pitkät, jos osattaisiin puhua. Palikat sentään saatiin lentämään. Äitiä hieman hymyilytti koko touhu kivesten tarkasteluineen, mutta minkäs teet; toinen oli tosissaan hysteerinen kaikesta kokemastaan. Kaiken kukkuraksi 7-kuinen pikkuveli veti myötätuntoitkut, niinkuin nykyään on tapana puolin ja toisin. Ei käynyt kateeksi lääkäriä, joka on huipputyyppi.

Eiköhän kaikki silti kunnossa ole. Leikkiä, iloa ja omaa tahtoa nykyään riittää. Potalla istutaan, mutta vaippaan tai lattialle vielä kakitaan ja kuseksitaan. Itse syödään, vähän puhutaan, enemmän pussataan. Kaikki aikanaan. Ihanan touhukas poika!

Pöytälevy

Hayn Loop stand -pöytä. Kuva: hayshop.dk

Appiukko ojensi jälleen kerran auttavan kätensä, kun päähänpistolleni tarvittiin toteuttajaa. Pyysin tekemään valkoisella laminaatilla pinnoitetun vanerilevyn ruokapöydän kanneksi, koska se miellyttää silmää ja helpottaa lasten jälkien siivoamista. Samalla säästyi sievoinen summa rahaa, sillä ostoslistalle tuli vain Hayn Loop-jalat - ei koko pöytää.

Innostuin lopputuloksesta niin, että nyt tarvitaan vielä toinenkin levy terassipöydän kanneksi, tämä malli kun kestää myös ulkona. Niin, ja se sopii passelisti Toy-tuolien kanssa. Niille kun ei ole löytynyt kivaa pöytää kaveriksi.

Kellarissa

Poikien päikkärien ajan on itkuhälytin saanut ajaa lapsenvahdin virkaa, sillä meikämamma nysvää kellarissa. Käsittelyssä on, kuinka ollakkaan, tuoli. Vanha rottinkituoli.

Kyllä se nyt niin on, että tässä huushollissa sininen on uusi musta.

Hiomaton Timantti

Olettekos tällaista rumilusta nähneet vähään aikaan? Kyllä, se on Bertoian Timantti suoraan 60-luvulta. Ostin, kun halvalla sain. Irronneet pinnat on nyt hitsattu ja seuraavaksi härveli pääsee hiekkapuhallukseen ja jauhemaalaukseen. Eiköhän tästä vielä kaunotar tule!

Vappu

Vappu tuli ja meni suit sait sukkelaan, ilman suurempia juhlallisuuksia. Pienimuotoisesti ja mukavasti kuitenkin. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!