Ystäväiset, vielä vielä ehtii askarrella vappuhyrrän, jos laittaa hösseliksi. Iloista vappua kaikille!


Ohje: Kieputa puisen pyörötangon ympäri esim. sähköteippiä, että saat kivat raidat. Leikkaa kartongista neliö, leikkaa kulmat ja taita keskelle, kuten tekisit joulutorttuja. Nuppineulalla kulmat yhteen ja hyrrän keskeltä läpi. Hyrrän ja kepin väliin helmi, jonka halkaisija on noin 1 cm. Nuppineula vielä läpi helmen ja sitten keppiin kiinni. Valmista tuli ja tuulta metsästämään!



 

Postia

Juhla Mokan uudessa lahjarasiassa näkyy Pietari Postin kädenjälki. Hieno!


Kuva on täältä.

Elossa

Koko talven on näyttänyt siltä, että ensimmäisen äitienpäiväkukkani päivät on luetut, niin surkealta se on näyttänyt. Yht'äkkiä mokoma on herännyt henkiin ja suorastaan kukoistaa. Hiphei, onneksi en hennonnut luopua siitä!


 

Vapun varalle

Vapun osalta meillä on seuraavanlainen työnjako: siippa tekee simat ja munkit, minä askartelut ja koristelut. Simat on jo pullotettu. Vappuhyrrät on työn alla.

Tuoleja ja tunnelmia

Me nautitaan vielä ulkonaolosta, kun on lämmin. Huomenna ilma viilenee. Käytiin aamulenkillä keräämässä mustikanvarpuja. Niistä tulee kauniita, kun silmut puhkeavat. Kalebassin taimet pääsi ekaa kertaa ulos harjoittelemaan aikuisen elämää. Ihan hetkeksi vaan, etteivät säikähdä. Pian niiden on aika muuttaa isoon ruukkuun.

Olen saanut huomautuksen tuolifetissistäni. Terassilla on Miehen laskujen mukaan kuutta erilaista istuinta. Kutakin vähintään kaksi, maksimissaan neljä. Lisää ei kuulemma tule. Ei ulos. Ei sisälle. Piste. Mies ei nyt tajuu, että ne tuolit vielä etsivät paikkaansa ja että niille kaikille on tarvetta. Kyllä kenkäfriikit ainakin ymmärtää, mitä tarkoitan.

Pääsiäismeininkiä

Eilen oli mummit ja pappa meillä syömässä. Tehtiin karitsan paistia valkosipuliperunoilla. Oli kuulkee hyvvää! Mummi toi jälkkäriksi ihanaisen sitruuna-pashatortun, jonka jämiä olen tänään käynyt jääkaapilla vähän väliä lipomassa. Ei tietoakaan itsekurista!

Meillä on väki ollut pääsiäisen enemmän ja vähemmän flunssassa. Bambolle tauti tuli ensin ja sitten muulle porukalle. Pojilla ei ole tahti hidastunut, vaikkeivat ihan kunnossa olekaan. Huoh. Saisivat ottaa vähän rauhallisemmin. Vauvalle yskä aiheuttaa mielettömän ykäreaktion masullaan ollessa. Toinen ei malttaisi lainkaan maata selällään, joten siinä sitä sitten ollaan, ykää nimittäin tulee ja paljon! Pesukone huutaa hoosiannaa, kun peitot ja pussilakanat on vähän väliä sotkussa. Käytettiin pojat tänään varmuuden vuoksi Pikkujätissä. Onneksi korvat olivat kunnossa. Virus vaan pitää räkiä ajan kanssa pois.

Huomenna jatkuu pihan siivous, mikäli kunto kestää. Ei siitä kyllä nättiä saa, vaikka kuinka siivoaisi. Meillä olisi Edenin porukalle käyttöä. Paljonkohan oikein perusteellisen pihasuunnitelman teettäminen maksaa?

Pääsiäisoksa

Tänä pääsiäisenä meillä ei näy rairuohoa, sillä kaiken tohinan keskellä siemenet unehtu laittaa itämään, vaikka ne ostettiinkin hyvissä ajoin. On vain munat. Talvioksa sai kyytiä ja nyt risu on pääsiäiskamppeissa. Vanhoja munia pääsi paraatipaikalle, mutta pari uuttakin oli maalattava - ihan perinteen vuoksi. Sitten oksiin vielä vähän väriä ja pyhät voi alkaa!

Ihanaa pääsiäistä kaikille lukijoille!

Sävysävyyn

Ilahduin ikihyviksi, kun Marimekon ystävämyynnistä löytyi vanhaa Pirput parput -kuosia sekä puuvilla- että sadetakkikankaana. Ja vain kympin metri! Toisesta tein pojille suloisen täplikkäät pussilakanat. Noh, koko petaushan siinä meni uusiksi, kun oli tehtävä sopivat lakanat ja tyynynpäälliset myös. Toisesta tuli uusi "vahakangas" ruokapöytään. Raidallista Jokapoika-paitakangastakin löytyi. Siitä syntyi tyynyliinoja.

Lapsimessuilla oli Life factoryn lasiset tuttipullot alessa. Niistä tykkään ja niitä ostin lisää. Toukkalan vaatekaappiin tartti saada henkareita. Hookiet löytyi messuilta. Söpistä, eikös juu?

Yrttiseinäyritys

Pienen lomailun jälkeen on päästy arkeen kiinni ja hyvä niin. Olisi taas kaiken näköisiä ideoita päässä muhimassa. Yksi haave on vaarassa toteutua ihan näillä näppäimillä, nimittäin oma yrttiseinä terassille, keittiön oven ulkopuolella olevaan ritiläseinään. Viime kesänä terassin valmistuminen venyi ja vanui, enkä ehtinyt ideaa toteuttaa, mutta nyt ollaan hyvissä ajoin liikkeellä. Tein tänään alustavia kokeiluja eikä näytä yhtään hullummalta, vaikka narsissit saivat vielä ajaa yrttien virkaa. Ritiläseinää on kolmisen metriä, joten yrttilaatikoita mahtuu useampi ja pääsevätpähän vielä sateeltakin suojaan, kunhan kattolasit asennetaan. Tule jo kesä!

Terassille

Eihän tämän päivän keliä voi auringonpaisteesta huolimatta lämpöiseksi kehua. Silti töppöset suuntasivat terassille väen vängällä. Kun viimeiset lumet vihdoin sulivat pois, tuntuu, että saatiin yksi lisähuone käyttöön. Sitten vaan grilli kuumenemaan. Nyt alkaa kauan odotettu loma.

Näillä puheilla Bambula hiljenee hetkeksi. Heips vaan ja kivaa viikkoa kaikille!

Jotain sinistä

Viime Ikea-reissulta lähti mukaan myös jotain sinistä. Ihana väri!

Aurinkoista viikonloppua kaikille lukijoille!

Sisään ja ulos

Kävin eilen Ikeassa hakemassa pihalle Vågö-tuoleja ja tulipa vaan mieleen, että talvisaikaan ne voisivatkin asustaa kylpyhuoneessa. Eikös olisikin ihan piristävä vaihtoehto näille?

Kepponen

Olen tainnut joskus mainita, että meidän perheessä viljellään hassuja lempinimiä. Eikös se niin ole, että rakkaalla lapsella on monta nimeä? En edes muista mistä mikäkin nimi on johdettu. Joistain sanaleikeistä kai. Meidän pikkuinen R on mm. Kepponen, Keppiäinen, Hepponen, Pulskis, Pulskiainen ja vaikka mitä muuta. Noiden P-alkuisten nimien alkuperä taitaa olla aika selvä. R nyt vaan on niin ihana iloinen pullero pitkään ja hoikkeliin isoveljeensä verrattuna.

Kepponen täyttää tänään 6 kuukautta. Kuinka aika rientääkään. Juurihan toimme hänet ikionnellisina laitokselta kotiin uteliaana ottamaan vastaan arki kahden vauvan kanssa. Siitä ei ollut pitkä aika kun olin varma, ettei minusta koskaan tule äitiä. Olin totuttautunut ajatukseen, hieman surullisena tosin, ja sitten olinkin kahden pienen pojan äiti. Niin se elämä ihanasti heittelee. Uskokaa tai älkää, kun elämä ei ole aina kohdellut näin hellästi, muistan olla kiitollinen tästä kaikesta joka ikinen päivä - edes ohikiitävän sekunnin ajan. Joskus minut valtaa kamala pelko siitä, että menetän rakkaimpani. Silloin ei olisi enää mitään.

Mennyt puoli vuotta ei ole ollut lainkaan rankkaa, vaikka moni niin varoitteli. Toki olen usein ärsyyntynyt ja äkäinen milloin mistäkin, mutta niin olisin ilman poikiakin. Paitsi raskaana ollessa. Mies sanoo, että minun pitäisi olla aina raskaana, sillä silloin olen kuin kehräävä kissanpoika. Se on totta. Raskausajat ovat olleet parasta aikaa elämässäni. Olen leijaillut pilvissä. Siitä johtuen taidan lopun elämääni potea vauvakuumetta. Niin nytkin. Nautin myös vauva-ajasta. Tosin silloin kisumisu Miehen mukaan muuttuu tuliseksi tiikerinartuksi. Olen siis taas oma itseni.

Tänään me keitetään pullakahvit merkkipäivän kunniaksi ja jatketaan sinnikkäitä ryömimisharjoituksia. Onnea rakas Kepponen! Ja kiitos, on upeaa saada olla äitisi.

Pipomies

Olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä pipo otetaan sisätiloissa päästä pois. Bambo puolestaan on jo jonkin aikaa halunnut vetää lempipipon päähän heti aamusta. Mielellään myös kumisaappaat tai isin reinot. Pitäköön nyt piponsa, mutta saappaat jalassa ei sohvillä hypitä. Piste.

Päiväpeitosta pääsiäiseen

Niin se vaan on, että kun päivä pitenee, tietokoneen ääressä vietetty aika lyhenee. Kaikkea pientä jutun tynkää olisi kerrottavana ja näytettävänä, mutta kun ei millään malta istua alas rustaaman postausta. Uutinen kuitenkin on, että aikaa sitten tilaamani AVAn päiväpeite saapui vihdoin viime viikolla. Toimitusaika venyi ja paukkui, mutta nyt tuo ihanuus on hyppysissäni. Kätevä se on - ja kaunis, ei voi muuta sanoa.

Viikonloppuna kävi kavereita kyläilemässä ja tuliaisina saatiin kevään ensimmäiset narsissit. Pikkuhiljaa on pääsiäisjutut alkaneet pyöriä mielessä muutenkin. Vanhat koristeet kaivoin jo esiin ja uusia on tulossa. Kananmunia on puhallettu tyhjiksi niin, että posket kramppaa. Tänä vuonna taidan repäistä ihan kunnolla ja täräyttää perinteisten mustavalkoisten pääsiäismunien joukkoon vähän turkoosia. Aika rohkeaa, vai mitä?

Ai niin, se on vielä kerrottava, että olen ihan innoissani parista viimeaikaisesta tuolihankinnastani. Niitä voisi sanoa pitkän kyttäyksen hedelmiksi. Tuolit vaativat hieman remonttia päästäkseen edustuskuntoon, joten niistä lisää tuonnenpana. Tällä kertaa näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Moi.